{"id":44,"date":"2021-12-13T17:36:21","date_gmt":"2021-12-13T15:36:21","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/?p=44"},"modified":"2021-12-14T09:24:07","modified_gmt":"2021-12-14T07:24:07","slug":"muistiinpanoja-rahan-ja-talouden-kulttuureista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/2021\/12\/13\/muistiinpanoja-rahan-ja-talouden-kulttuureista\/","title":{"rendered":"Muistiinpanoja Rahan ja talouden kulttuureista"},"content":{"rendered":"<p><strong>Merja Porttikiven <\/strong>ja<strong> Maarit Laihosen<\/strong> tutkimuksessa mets\u00e4n <em>omistaminen<\/em> n\u00e4ytt\u00e4ytyi median mets\u00e4keskustelujen valossa l\u00e4hinn\u00e4 oikeuksina ja hallintana, jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s periytyv\u00e4n\u00e4 velvollisuutena. \u2013 On se nyt kumma, jos ei mets\u00e4nomistaja saa vaikka hakata mets\u00e4\u00e4ns\u00e4 suojellakseen sit\u00e4 suojelijoilta, olisi t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman mahdollinen tiivistys. Esimerkiksi huolenpidon tai suojelun n\u00e4k\u00f6kulmaa ei sosiaalisen median keskusteluissa juurikaan liitetty omistamiseen. Yleis\u00f6st\u00e4 huomautettiin, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 merkityksi\u00e4 kyll\u00e4 esiintyy mets\u00e4nomistajien keskuudessa. Joistakin syist\u00e4, osittain luultavasti (sosiaalisen) median logiikkaan liittyvist\u00e4, ne eiv\u00e4t kuitenkaan nouse julkisessa keskustelussa vahvasti esille.<\/p>\n<p>Monesta esitelm\u00e4st\u00e4 tuli jollakin tapaa esille <em>sitoutumisen<\/em> \u2013 toisaalta my\u00f6s sitoutumattomuuden \u2013 ajatus. Molempiin voi liitty\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 merkityksi\u00e4. Omistaminen voi merkit\u00e4 sitoutumista hyv\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4, jos esimerkiksi eettiseen yritykseen <em>sijoittaminen<\/em> (omistajaksi tuleminen) n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vakavampana ja konkreettisempana osallistumisen muotona kuin eettinen kuluttaminen, kuten <strong>Cecilia Hjerppen, Heidi Hirston <\/strong>ja<strong> Ella Lillqvistin<\/strong> tarkastelemassa joukkorahoituksen kontekstissa tapahtuu. My\u00f6s esimerkiksi \u201dkotimaisesta omistajuudesta\u201d puhuminen liittyy yhteiskunnallisessa keskustelussa t\u00e4llaiseen my\u00f6nteiseen sitoutumiseen, joka tuo mukanaan vastuun ja velvollisuuden merkitysulottuvuuksia.<\/p>\n<p>Toisaalta <em>omistuksenj\u00e4lkeisen<\/em> ajan airuet rummuttavat sitoutumattomuutta vapautumisena omistajuuden kahleista, kuten <strong>Juhana Ven\u00e4l\u00e4isen<\/strong> tutkimuksessa k\u00e4y ilmi. Sitoutumattomuus tuo joustavuutta, kun esimerkiksi autoa ei tarvitse omistaa vaan sen voi lainata tai \u201djakaa\u201d. \u00a0Esiin nousi kuitenkin my\u00f6s kysymys siit\u00e4, v\u00e4heneek\u00f6 omistaminen vai onko kyse omistuksen keskittymisest\u00e4: omistaminen tuo v\u00e4itetysti murhetta ja vaivaa meille tavallisille kansalaisille, mutta kansainv\u00e4liset j\u00e4ttiyhti\u00f6t kantavat sen murheen mielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><em>P\u00e4\u00e4oman<\/em> k\u00e4site j\u00e4i produktiivisesti ilmaan. <strong>Hanna Kuusi <\/strong>ja<strong> Petro Leinonen<\/strong> tutkivat sanan esiintymist\u00e4 ja merkityst\u00e4 eduskuntakeskusteluissa. 1980-luvulla p\u00e4\u00e4oman vastinpari oli ty\u00f6: puhuttiin p\u00e4\u00e4oma- ja ty\u00f6valtaisista aloista. Nyt p\u00e4\u00e4oma on kolonisoinut metaforisesti my\u00f6s ty\u00f6n esimerkiksi \u201dosaamisp\u00e4\u00e4oman\u201d muodossa. Mik\u00e4 on p\u00e4\u00e4oman ydinmerkitys, liittyyk\u00f6 siihen ajatus, ett\u00e4 jotain sijoitetaan johonkin, jolloin se esimerkiksi kasaantuu ja\/tai mahdollistaa \u201darvon\u201d tuottamista? Kiinnostavaa sijoituskulttuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta on my\u00f6s p\u00e4\u00e4oman ja sijoittamisen suhde. Mit\u00e4 onkaan \u201dp\u00e4\u00e4omasijoittaminen\u201d ja miten se eroaa muusta (osake)sijoittamisesta?<\/p>\n<p>Kuluttamiseen ja sijoittamiseen, toisaalta omistamiseen ja omistamisesta vapautumiseen, liitettiin muutamassa esityksess\u00e4 <em>vaikuttamisen <\/em>ja <em>voimautumisen<\/em> mahdollisuuksia. My\u00f6s Hirston analysoimissa pankkien lastenlehdiss\u00e4 tavoitetikkaita t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 nuori Hippo-s\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy varsin voimautuneena hahmona ja <em>s\u00e4\u00e4st\u00e4minen<\/em> milloin hyveellisen luonteen, milloin turvatun vanhuuden tuottamisen v\u00e4lineen\u00e4. Kunniallisen talouskansalaisuuden malli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin olevan varsin liikkuva ja markkinainstituutioiden mahdollisuusehdoissa muokkautuva. Lillqvistin ja <strong>P\u00e4ivi Timosen<\/strong> pikavippeihin ja <em>velkaantumiseen<\/em> keskittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kuluttajan mahdollisuudet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t jo sangen rajattuina. <em>Markkinav\u00e4kivallan<\/em> k\u00e4site liittyy ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 markkinoiden rakenteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tuottavat ihmisille merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa, joka voisi olla v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4. Pikavippien kuluttamisessa kulttuuriset arvot, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehykset, bisneslogiikat ja markkinointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t yhdistyv\u00e4t systeemiksi, joka tuottaa (erilaisten affektien kautta) kuluttajille vahinkoa ja voimattomuutta.<\/p>\n<p>Ty\u00f6ryhm\u00e4n otsikkoon talouden rinnalle valitun <em>rahan<\/em> k\u00e4sittely j\u00e4i useissa esitelmiss\u00e4 melko implisiittiseksi. <strong>Tuomas Soilan, Joel Hietasen<\/strong> ja <strong>Visa Heinosen<\/strong> mukaan n\u00e4in k\u00e4y usein: raha otetaan annettuna toiminnan kontekstina tai osatekij\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 sen merkityst\u00e4 talouden ja kulutuksen rakenteissa\/rakenteena tunnisteta. Kuitenkin on suhteellisen uusi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 vaikkapa verot on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maksettava rahassa. Laajemmin ajateltuna el\u00e4mme kaikki hyvin tietynlaisessa \u2013 rahaperustaisessa \u2013 \u201dpakotetussa markkinassa\u201d. Tuomas, Joel ja kollegat kutsuvatkin rahaan liittyv\u00e4 artikkeleita <em>Marketing Theoryn<\/em> erikoisnumeroon \u201d<a href=\"https:\/\/journals.sagepub.com\/pb-assets\/SI_proposal_draft9-1614876890.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">The Moral Legitimatization of Money and Debt in Consumer Society<\/a>\u201d. M\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4 on 20.1.2022.<\/p>\n<p>Iso kiitos kaikille ty\u00f6ryhm\u00e4n osallistujille! J\u00e4rjest\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6ryhm\u00e4 oli todella antoisa, ja toivomme kovasti jatkoa n\u00e4ille keskusteluille.<\/p>\n<p>Kirjoittaja: Heidi Hirsto<\/p>\n<p>Kulttuurintutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin 8.\u201310.12.2021 Joensuussa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurintutkimuksen p\u00e4ivien ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteltiin rahaa ja taloutta. Omistamisen, p\u00e4\u00e4oman, sijoittamisen, s\u00e4\u00e4st\u00e4misen ja velkaantumisen teemoihin l\u00f6ytyy yhteisi\u00e4 kulmia mm. sitoutumisen, vapauden, voimautumisen\/voimattomuuden ja vaikuttamisen ajatuksista.<\/p>\n","protected":false},"author":49,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[6,11,10,9],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-notes","tag-conference","tag-culture","tag-economy","tag-money"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/author\/hhirsto\/\">Heidi Hirsto<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/2021\/12\/13\/muistiinpanoja-rahan-ja-talouden-kulttuureista\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2021-12-13T17:36:21+02:00\">13.12.2021<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/category\/notes\/\" rel=\"category tag\">Notes<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/users\/49"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/60"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/investmentcultures\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}