Abstraktihaku ja työryhmät

HKTP 2025 abstraktihaku työryhmiin on nyt auki!

Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivien työryhmien abstraktihaku on nyt auki!

HKT-päivät järjestetään Vaasassa 20.–21.11.2025, ja kutsumme nyt osallistujia työryhmiin.

Tänä vuonna mukana on yhteensä 14 työryhmää:

      1. Jaos: Digitalisaatio ja tieto palveluissa, hallinnossa ja johtamisessa
      2. Jaos: Hyvinvointipalvelujen ja -johtamisen tutkimus
      3. Jaos: Julkisen hallinnon muutos ja johtamisen uudistaminen
      4. Jaos: Kokemuksen tutkimus työelämässä
      5. Jaos: Systeemiajattelu ja kompleksisuus hallinnon tutkimuksessa
      6. Asiantuntijuus ja asiantuntijatyö uhattuna
      7. Hybridihallinta, julkinen arvo ja resilienssi
      8. Kriisit ja niiden hallinta
      9. Paikkaperustainen lähestymistapa tiedon ja toiminnan strategiana
      10. Kokonaisturvallisuuden monet kasvot ja hallinnan haasteet
      11. Vuorovaikutus, dialogisuus ja osallisuus julkishallinnon luottamuksen rakentajana
      12. Suomen arviointiyhdistyksen työryhmä: Resilienssi, arviointi ja oppiminen
      13. Panel in English: Shaking Foundations of Nordic Governance
      14. Jaos: Julkinen johtaminen, kunnat ja alueet

Lisäksi jatko-opiskelijoille on prekonferenssi 19.11.2025 teemalla Navigating Complexity: Why Future Public Leaders Need The Atlas of Social Complexity. Prekonferenssin työskentelykieli on englanti.

Lähetä abstraktisi suoraan työryhmän järjestäjälle viimeistään 5.10.2025. Kirjoita sähköpostisi otsikkoon ”HKTP 2025 työryhmä” ja työryhmän numero. Työryhmien järjestäjät tiedottavat valinnoista kirjoittajille viimeistään 17.10.2025.

Tee konferenssi-ilmoittautuminen erikseen. Konferenssi-ilmoittautuminen ei sisälly työryhmähakuun. Ilmoittaudu konferenssin tästä linkistä.

Löydät konferenssin alustavan aikataulun tästä linkistä.

1. Jaos: Digitalisaatio ja tieto palveluissa, hallinnossa ja johtamisessa

Jaoksen työryhmässä tarkastellaan tiedon hyödyntämistä ja digitalisaatiota palveluissa hallinnossa ja johtamisessa. Erityisenä tutkimuksellisena kiinnostuksen kohteena ovat digitaalinen transformaatio, tiedonhallinta, eettiset kysymykset ja uudistuvien palvelujen organisointi. Jaos tuo yhteen monitieteisiä tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka haluavat ymmärtää ja uudistaa hallinnon ja palvelujen rakenteita ja toimintatapoja ICT-teknologian aikakaudella ihmiskeskeisesti ja tietoon perustuen. Jaos kokoontuu vuosittain Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä ja toimii alan tutkijoiden yhdyspintana.

Ilmoittaudu työryhmään jaokseen yhteyshenkilöiden kautta: marjo.suhonen@ulapland.fi ja ville.kivivirta@uef.fi

2. Jaos: Hyvinvointipalvelujen ja -johtamisen tutkimus

Tutkimusjaos kokoaa yhteen tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita, jotka tarkastelevat hyvinvoinnin, hyvinvointipalvelujen ja arjen turvallisuuden kysymyksiä erityisesti hallinnon, johtamisen, päätöksenteon ja palvelurakenteiden näkökulmista. Jaoksen tavoitteena on vahvistaa monitieteistä, tutkimusperustaista keskustelua ja yhteistyötä tilanteessa, jossa julkisen sektorin toimijat, erityisesti hyvinvointialueet ja kunnat, hakevat vaikuttavia ratkaisuja uudistuneiden rakenteiden ja toimintakulttuurien sekä niukkenevien resurssien ja monimuotoistuvien palvelutarpeiden keskellä. Tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä rakentaa vakiintunut tutkimusverkosto jaoston teemaan liittyen.

Jaos toimii tutkimusyhteistyön foorumina, jossa tuetaan uusien tutkimusavausten syntymistä, jaetaan tietoa käynnissä olevista tutkimushankkeista sekä kehitetään uusia yhteisiä tutkimuskysymyksiä tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksellisesta näkökulmasta kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa strategiatyö ja strateginen johtaminen, poikkihallinnolliset ja monitoimijaiset yhteistyörakenteet, digitaalisuus ja tietoperusteinen johtaminen, osallisuus sekä palvelujen arviointi ja vaikuttavuus. Jaos edistää monitieteistä tutkimusta, joka tuottaa sekä teoreettisesti että käytännön kannalta relevanttia tietoa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja hyvinvointijohtamisen tueksi. Jaos tukee tutkimusyhteistyötä, joka rakentuu aidosti yhteiskehittämisen periaatteille. Jaos kokoontuu vuosittain Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä.

Abstraktit lähetetään työryhmän vetäjille sähköpostitse. Abstraktin pituus n. 300 sanaa.

Yhteyshenkilöt: 
Johanna Lammintakanen johanna.lammintakanen@uef.fi
Jaana Leinonen jaana.leinonen@lapha.fi

3. Jaos: Julkisen hallinnon muutos ja johtamisen uudistaminen

Julkisen hallinnon muutos: millä tiedolla vaikuttavuutta?  

Yhteiskunnan kasvavat palvelutarpeet ja vähenevät inhimilliset ja taloudelliset resurssit vaativat päätöksentekijöiltä kykyä tuottaa, kerätä, tulkita ja hyödyntää monipuolista tietoa. Vaikuttavuusperusteisuus on noussut hyvinvointipolitiikan keskiköön, mikä edellyttää laajaa muutosta hallinnon eri tasoilla. Poliittiset ja hallinnolliset ongelmat ovat monisyisiä ja kietoutuvat toisiinsa, joten muutoksen tueksi ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua tai tietoa.  

Työryhmä tarkastelee julkista johtamista ja päätöksentekoa tuloksellisen toiminnan näkökulmasta. Keskeisiä teemoja ovat tiedonmuodostus, vuorovaikutus, vaikuttavuus, kestävyys ja talous. Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu erityisesti tiedon hyödyntämiseen, toimijuuteen sekä muutoksen ja johtamisen mekanismeihin. Tutkimuskonteksteina voivat toimia eri toimijoiden, hallinnan alojen ja tasojen tiedonmuodostuksen dynamiikat sekä toiminnan uudistamisen strategiat ja kehittämisen prosessit.  

Kutsumme työryhmään julkisen hallinnon tietokysymyksistä ja laajasti vaikuttavuudesta kiinnostuneita tutkijoita yli tieteenalarajojen. Työryhmään ovat tervetulleita myös käytännön toimijat. Työryhmän osallistujilta toivotaan abstrakti (noin 300 sanaa) ja esitys. Artikkeliaihio ei ole välttämätön, mutta rikastuttaa keskustelua. Työryhmä on suomenkielinen.  

Työryhmän vetäjät:  

anna.kork@uwasa.fi , harri.laihonen@uef.fi , lotta-maria.sinervo@tuni.fi , nina.lunkka@uef.fi 

4. Jaos: Kokemuksen tutkimus työelämässä

Kokemuksen tutkimuksen jaoksen työryhmässä tarkastellaan asiakkaan, työntekijän ja organisaation kokemuksia työelämän, hallinnon ja palveluiden konteksteissa. Työryhmässä yhdistyvät käytännölliset näkökulmat (kuten palvelumuotoilu, työnmuotoilu), kokemuksen tutkimuksen metodologia (kuten fenomenologinen, tarinallinen, metaforinen, poeettinen lähestymistapa) sekä kokemuksen tutkimuksen ajankohtaisen tematiikka (kuten inhimillinen kokemuksen ja teknologian yhteenkietoutuminen ja kokemuksen tutkimus osana kestävyystutkimusta).  

Jaos kokoontuu vuosittain Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä.   

Ilmoita esityksesi jaoksen työryhmään yhteyshenkilön kautta:  ville.pietilainen@ulapland.fi 

5. Jaos: Systeemiajattelu ja kompleksisuus hallinnon tutkimuksessa

Jaos työryhmineen keskittyy systeemiajattelun, kompleksisuusteorian ja ekosysteemisten lähestymistapojen soveltamiseen hallinnon tutkimuksessa. Tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaista ymmärrystä hallinnon ilmiöistä, kytköksistä ja toimintaympäristöistä. Jaos rohkaisee monitieteisyyteen ja metodologiseen moninaisuuteen, ja se toimii alustana teoreettiselle keskustelulle sekä käytännön sovelluksille.

Toivomme työryhmään erityisesti päivien teeman mukaisesti resilienssiä systeemisyys- ja kompleksisuusnäkökulmasta tarkastelevia papereita.

Yhteyshenkilöt: harri.jalonen@uwasa.fi, petri.uusikyla@uwasa.fi 

6. Asiantuntijuus ja asiantuntijatyö uhattuna 

Asiantuntijuus on perinteisesti nähty modernin yhteiskunnan peruspilarina; asiantuntijatietoon perustuva päätöksenteko on puolestaan ollut avoimen, demokraattisen yhteiskunnan eräs tunnusmerkeistä. Asiantuntojatiedon ja asiantuntijuuden asema ja merkitys ovat kuitenkin viime vuosina joutuneet yhä uhatummiksi myös perinteisissä länsimaisissa demokratioissa. Kasvavan populistisen liikehdinnän myötä julkinen keskustelu on osin polarisoitunut, ja perinteisiä asiantuntijaroolin edustajia haastetaan niin sosiaalisessa mediassa kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen, rokotuksiin tai talouspolitiikkaan liittyvät kiistat osoittavat, miten virallista asiantuntijuutta ei enää pidetä automaattisesti uskottavana tai auktoritatiivisena. Samalla asiantuntijastatuksen voi omaksua kuka tahansa – ja tekoälyn sekä automaation kehitys hämärtää entisestään rajoja asiantuntijan ja ei-asiantuntijan välillä. 

Yhtä aikaa asiantuntijatyön arki on kokenut merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi pandemian myötä asiantuntijoiden etätyön seuranta, raportointivelvoitteet ja kontrollikäytännöt ovat lisääntyneet. Asiantuntijoilla on myös ryhdytty teettämään yhä enemmän sellaisia tehtäviä – kuten hallinnointia, raportointia ja järjestelmätallennuksia – jotka aiemmin kuuluivat sihteereille tai tukihenkilöstölle. Tämä on lisännyt asiantuntijoiden kuormitusta, kaventanut työn autonomiaa ja hämärtänyt työnjaon periaatteita. Toissijaisten työtehtävien teettäminen asiantuntijoilla muodostaa uhan sekä asiantuntijan professionaaliselle identiteetille että organisaatioiden tehokkaalle toiminnalle. 

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät asiantuntijaorganisaatioiden, asiantuntijuuden ja asiantuntijatyön muutosta laaja-alaisesti sekä esityksiä, jotka käsittelevät asiantuntijatyön uhkia ja uhkakuvia. Mahdollisia näkökulmia ovat muun muassa:  

    • Asiantuntijoihin kohdistuvan luottamuksen rakentuminen tai mureneminen 
    • Asiantuntijuuden määrittelyjen muutos 
    • Asiantuntijaorganisaatioiden muuttuneet käytännöt 
    • Asiantuntijoiden turhat työtehtävät ja työnjaon ongelmat asiantuntijaorganisaatioissa 
    • Tiedon politisoituminen ja kilpailevat asiantuntijuudet 
    • Valvonta, mittaaminen ja kontrolli asiantuntijatyössä  
    • Asiantuntijatyön motivaation ja autonomian muutokset 

Työryhmän vetäjät: 

Professori Tomi J Kallio, Vaasan yliopisto (tomi.kallio@uwasa.fi)
Professori Kirsi-Mari Kallio, Turun yliopisto (kirsi-mari.kallio@utu.fi)
Tutkijatohtori Aki Lehtivuori, Vaasan yliopisto (aki.lehtivuori@uwasa.fi)
Projektitutkija Anna Kivimäki, Vaasan yliopisto (anna.kivimaki@uwasa.fi) 

7. Hybridihallinta, julkinen arvo ja resilienssi

Resilienssin ja julkisen arvon edistäminen entistä monimutkaisemmassa ja epävakaammassa maailmassa edellyttää yhteistyötä julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten, talouden instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, kestävien kaupunkiseutujen kehittämistä, infrastruktuurijärjestelmien ylläpitämistä tai ilmastonmuutoksen hallintaa edistetään yhä enenevässä määrin
hybridisten hallintajärjestelmien ja organisaatioiden – esimerkiksi markkinavetoisten tilaaja-tuottaja-mallien, julkisyksityisten allianssien ja kumppanuuksien, yhteistyöverkostojen, yhteiskunnallisten yritysten ja
julkisomisteisten yhtiöiden – toimesta (Rajala ym., 2019; Vakkuri & Johanson, 2020; Vakkuri ym., 2021; Vakkuri ym., 2025; Vikstedt & Vakkuri, 2025). Tässä yhteydessä hybridisyydellä tarkoitetaan tavoitteellista
toimintaa julkisen, yksityisen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja organisaatioiden välillä (Vakkuri et al., 2025). Hybridisissä organisaatioissa ja hallintojärjestelmissä eri institutionaaliset logiikat ja tavoitteet, yksityiset
ja julkiset rahoitus- ja omistuspohjat sekä sosiaalisen ja institutionaalisen kontrollin eri muodot yhdistyvät ja sekoittuvat keskenään (Johanson & Vakkuri, 2017).

Tämä työryhmä pyrkii edistämään ymmärrystä hybridisyydestä ja yhteiskunnallisesta resilienssistä julkisen arvon luomisessa. Työryhmä on kiinnostunut hybridihallintaa, hybridipolitiikkaa, hybridiorganisaatioita ja
professioiden hybridisyyttä käsittelevistä tutkimuspapereista. Nämä voivat olla käsitteellisiä, teoreettisia, empiirisiä tai metodisia. Työryhmän paperit voivat käsitellä hyvin erilaisia hybridihallinnan muuttuvia ympäristöjä, kuten terveyttä, koulutusta, infrastruktuuria, kestävyyden hallintaa ja turvallisuutta.

Kiinnostavia teemoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

    • Hybridihallinnan ja hybridiorganisaatioiden merkitys yhteiskunnallisten tehtävien resilientille hallinnalle, esimerkiksi turvallisuus, kestävyys, demokraattinen ja inklusiivinen hallinta
    • Valtion- ja kuntayhtiöiden johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä
    • Tilivelvollisuuden ja tulosjohtamisen haasteet sekä toimivat käytännöt hybridijärjestelmissä
    • Omistajuuden ja institutionaalisten logiikkojen vaikutukset julkisten palveluiden kestävyyteen ja turvallisuuteen
    • Professioiden hybridisoituminen julkishallinnon murroksessa
    • Hybridisyyden strateginen johtaminen ja huomioiminen politiikassa ja hallinnon linjauksissa

Työryhmän toteutustavat

Työryhmä toteutetaan seminaarityöskentelynä. Seminaarit ovat suomenkielisiä. Työryhmään voi lähettää
joko paperin tai pelkän abstraktin. Paperit ja abstraktit voivat olla englannin tai suomen kielellä kirjoitettuja

Työryhmän vetäjät

Tomi Rajala, Apulaisprofessori, Norjan Kauppakorkeakoulu, laskentatoimen, auditoinnin ja lain tiedekunta,
tomi.rajala@nhh.no

Elina Vikstedt, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta,
elina.vikstedt@tuni.fi

Jarmo Vakkuri, Professori, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta, jarmo.vakkuri@tuni.fi

8. Kriisit ja niiden hallinta

Erilaiset kriisien muodot ja niiden hallinta ovat nousseet esille hallinnon tutkimuksessa. Äkilliset kriisit, hiipivät kriisit, kompleksiset monikriisit sekä krooniset permakriisit ovat tulleet jäädäkseen vaikuttaen yhteiskuntaan, politiikkaan ja hallintaan (Day 2025). Erityyppiset kriisit voivat myös limittyä, ja hallinnallis-poliittinen jakolinja menee keinoissa, joilla niihin reagoidaan sekä siinä, miten niitä voidaan suhteuttaa toisiinsa. 

Samaan aikaan kriisin käsite on laajentunut perinteisen riskien hallinnan ulkopuolelle. Siinä missä aikaisemmin kriiseihin varautuminen ja reagointivalmius niiden akuutissa vaiheessa ovat olleet keskiössä, nykytutkimuskirjallisuudessa kriiseille annetaan huomattavasti monimuotoisimpia merkityksiä (Mergel ym. 2018; Janssen & Van der Voort 2020; Boin ym. 2010; Stark 2014). Huomio on siirtynyt ennakointiin ja poliittisten painotusten valintaan, samalla kun ymmärrys eri tavoista vaikuttaa erityyppisten kriisien hallintaan on lisääntynyt. 

Kyse on politiikan uudelleenjärjestelystä, jossa keskustelu kriiseistä on myös monipuolistunut. Sosiologiasta tuttu riskiyhteiskunnan käsite (Beck 1986) nosti keskiöön riskien hallinnan teknologiat, jotka ovat keskeinen osa modernin yhteiskunnan hallintaa. Samoin riskit ja kriisit luovat hallinnallisia haasteita ontologiselle turvallisuudelle (Giddens 1991), jolla tarkoitetaan yksilötasolla luottamusta oman identiteetin jatkuvuuteen ja sosiaalisen elinympäristön pysyvyyteen.  

Työryhmäämme ovat tervetulleita monitieteelliset ja moninäkökulmaiset empiiriset sekä teoreettis-käsitteelliset tutkimukset, joissa tarkastellaan erilaisia hallinnan keinoja vaikuttaa kriiseihin sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten voidaan tarkastella laajoja kokonaisuuksia sekä yksilöiden ja (julkis)organisaatioiden kykyä toimia kriisikontekstissa. Miten ja millaisia hallinnan muotoja kriisit aiheuttavat? Entä millä tavoin kriisit vaikuttavat julkisiin instituutioihin ja kriisijohtamisen käytäntöihin? 

Työryhmästä kiinnostuneita pyydetään lähettämään enintään 400 sanan abstrakti, joka kuvaa pääpiirteittäin esitettävän tutkimuksen sisältöä ja kytkeytymistä hallinnan keskusteluihin kriisien kontekstissa. Työryhmän mahdollisia esityskieliä ovat suomi, ruotsi, saksa ja englanti.   

Työryhmän vetäjät: Patrik Nordin (Vaasan yliopisto), patrik.nordin@uwasa.fi; Jari Autioniemi (Vaasan yliopisto), jari.autioniemi@uwasa.fi

9. Paikkaperustainen lähestymistapa tiedon ja toiminnan strategiana 

Työryhmässä kysymme, miten alueet navigoivat tulevaisuuteen haasteiden kuohuvalla merellä. Pandemiat, sodat, luonnonkatastrofit ja taloudelliset häiriöt haastavat julkista hallintoa ja alueellisia toimijoita. Tämä ajallemme ominainen monikriisiympäristö voidaan kuitenkin nähdä myös alati uuden etsimisen haasteena, jonka kautta rakennetaan innovaatioita tukevia verkostoja. Monikriisiympäristössä sijaintiin perustuvan tiedon strateginen merkitys korostuu. 

Muutosjoustavuus eli resilienssi viittaa kykyyn selviytyä, sopeutua ja palautua erilaisista häiriöistä. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää alueiden resilienssille. Selittäviksi tekijöiksi on tarjottu muun muassa luottamukseen perustuvia poikkisektoraalisia kumppanuuksia, keskeisten toimijoiden kykyä tilannekuvan muodostamiseen sekä alueellista johtajuutta. 

Paikkaperustainen lähestymistapa auttaa ymmärtämään monikriisihallinnan toimintaympäristöä sekä siihen liittyviä strategioita. Se korostaa myös hallinnon omaa ennakoivaa roolia osana kriiseistä tehtäviä tulkintoja ja kriisien syntymekanismeja. Paikallishallinto vaikuttaa ensisijaisesti kuntien tasolla, mutta myös laajemmin maakuntien ja hyvinvointialueiden tasoilla. Verkostot tarjoavat vaihtelevia keinoja kehittää paikkaperustaista kapasiteettia, vahvistaa sosiaalista pääomaa, ylläpitää hyvinvointia ja luoda kestävämpiä, oikeudenmukaisempia ja elinvoimaisempia yhteisöjä. 

Työryhmämme tarjottavat esitykset voivat käsitellä laajasti ottaen paikkaperustaiseen aluekehittämiseen liittyviä aiheita. Konferenssin pääteemaa myötäillen olemme kiinnostuneita julkisen toiminnan muodoista ja rooleista eri alueilla osana energiamurrosta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kriisikestävyyttä, inklusiivisuutta sekä sosiaalista koheesiota.  

Ryhmään ovat tervetulleita kaikki edellä olevaan kuvaukseen sopivat esitykset. Lähetä meille sähköpostilla maksimissaan 250-sanainen tiivistelmä joko suomeksi tai englanniksi.

Työryhmän vetäjät: Ilkka Luoto, (ilkka.luoto@uwasa.fi), Antti Mäenpää (antti.maenpaa@uwasa.fi) & Helka Kalliomäki (helka.kalliomaki@uwasa.fi). Vaasan yliopisto, aluetiede

10. Kokonaisturvallisuuden monet kasvot ja hallinnan haasteet

Viime vuosina realisoituneet turvallisuusuhat ovat konkreettinen osoitus siitä, mistä tutkijat puhuvat poly- ja permakriiseinä. Kansallisen, alueellisen ja paikallisen toiminnan kannalta kyse on erityisesti siitä, että erilaiset kriisit ovat paitsi pysyvä osa hallinnan toimintaympäristöä, myös aiempaa vaikeammin hallittavissa. Havainnot korostavat turvallisuuteen, varautumiseen ja kriiseihin liittyvän hallittavuuden ongelmallisuutta, joka on työryhmämme ytimessä. 

Suomalaisessa turvallisuutta ja varautumista koskevassa keskustelussa painotetaan kokonaisturvallisuuden mallia. Kyse on siitä, että yhteiskunnan turvallisuuden ja resilienssin varmistamisessa ei ole kyse vain viranomaisten toiminnasta, vaan eri toimijoiden, sektoreiden ja hallinnon tasojen välisestä yhteistyöstä, joka perustuu sekä varautumiseen että vasteeseen. Kokonaisturvallisuuden mallissa on potentiaalia kriisinhallintaan liittyvän yhteistoiminnan vahvistamiseksi, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa monista syistä. Toivommekin työryhmään esityksiä, joissa turvallisuuden ja varautumisen teemoja tarkastellaan laajasti hyödyntäen esimerkiksi, mutta ei rajautuen käsittelemään vain, seuraavia teemoja: 

    • Kriisien kompleksinen luonne hallinnan haasteena  
    • Kriisinhallintaan, varautumiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät verkostot, jotka kytkevät yhteen eri sektoreita ja hallinnontasoja 
    • Alueellinen ja paikallinen toiminta osana turvallisuus- ja kriisinhallintaa 

Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen turvallisuushallinnosta, -politiikasta, varautumisesta, valmiudesta ja kriisijohtamisesta kiinnostuneita tutkijoita ja käytännön toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita turvallisuuden, turvallisuusviranomaisten, verkostojen ja muiden toimijoiden dynamiikasta, johtamisesta, organisoitumisesta ja hallinnosta. Toivomme esittäjiltä tiedepäiville laajennettuja abstrakteja tai eri vaiheissa olevia tutkimuspapereita.

Työryhmän vetäjät:
Harri Jalonen, Vaasan yliopisto, harri.jalonen@uwasa.fi
Elias Pekkola, Tampereen yliopisto, elias.pekkola@tuni.fi
Aino Rantamäki, Vaasan yliopisto, aino.rantamäki@uwasa.fi

11. Vuorovaikutus, dialogisuus ja osallisuus julkishallinnon luottamuksen rakentajana 

Julkishallintoon vaikuttaa useat yhteiskunnalliset kehityskulut, jotka liittyvät esimerkiksi demokratian murrokseen, laajoihin pirullisiin ongelmiin sekä julkishallinnon jatkuvaan muutokseen. Samalla luottamuksen osalta on tunnistettavissa suomalaiselle yhteiskunnalle leimallinen paradoksi, jossa kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja demokratiaan on vahvaa, mutta samalla luottamus omaan osallisuuteen ja kykyyn vaikuttaa poliittisiin prosesseihin tai julkiseen päätöksentekoon on heikkoa.   

Näiden kehityskulkujen kontekstissa on tutkimuksessa korostunut vuorovaikutuksellisen ja yhteistoiminnallisen hallinnan kysymykset. Nämä tavat hahmottaa julkista hallintaa korostavat erilaisten toimijoiden, kuten kansalaisten, kolmannen sektorin, yrityssektorin ja muiden yhteisöjen, osallistamista päätöksentekoon institutionaalisesti määritellyillä areenoilla tai itseorganisoituen ja ruohonjuuritasolta ammentaen (Edelenbos & van Meerkerk, 2016; Ansell & Gash 2008). Myös demokratiatutkimuksen parista on etsitty lääkettä moninaisiin julkishallinnon pulmiin. Esimerkiksi keskustelut osallistuvasta ja deliberatiivisesta demokratiasta korostavat kansalaisten kuulemista ja dialogia julkisen hallinnon ja kansalaisten välillä sekä päätösten legitimiteetin ja demokraattisen laadun vahvistamista (Barber 1984).  

Vaikka kansalaisten ja muiden toimijoiden osallistumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen julkishallinnon toimintaan tyypillisesti näyttäytyy toivottavana ja luottamusta herättävänä asiana, liittyy siihen myös kysymyksiä ja pulmia. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi, hiljaisten ryhmien äänen kuulumisen varmistaminen, monitoimijaisen yhteistoiminnan tilivelvollisuussuhteet, osallisuuden organisatorisen kiinnittymisen haasteet sekä  toimijoiden muuttuvat roolit.   

Tämä työryhmä kutsuu tutkijoita eri tieteenaloilta keskustelemaan vuorovaikutuksesta, yhteistoiminnasta deliberaatiosta ja osallistumisesta osana julkisen hallinnon toimintaa. Kannustamme osallistujia pohtimaan näiden suhdetta luottamukseen. Toivomme työryhmään menetelmällisiä, teoreettisia ja analyyttisiä esitelmiä, jotka käsittelevät edellä mainittuja teemoja ja mahdollisesti haastavat niitä. Tutkimukset voivat olla englannin, suomen tai ruotsin kielellä kirjoitettuja. Lisäksi työryhmään on mahdollistua osallistua myös pelkällä esityksellä.  

Työryhmän vetäjät: Tutkijatohtori Kaisa Kurkela (VY), kaisa.kurkela@uwasa.fi, yliopistonlehtori Henna Paananen (TAU), henna.paananen@tuni.fi ja erikoistutkija Laura Kihlström (THL), laura.kihlstrom@thl.fi 

12. Suomen arviointiyhdistyksen työryhmä: Resilienssi, arviointi ja oppiminen

Suomen Arviointiyhdistys kutsuu sinut mukaan työryhmään Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä Vaasassa!

Työryhmä kokoontuu torstaina 29.11. klo 15–17.30, ja sen teemana on resilienssi, arviointi ja oppiminen.

Miten arviointi voi vahvistaa sopeutumiskykyä ja tukea hallintaa muutoksessa?

Miten arvioinneista voidaan oppia – ei vain menneestä, vaan myös tulevaisuutta varten?

Arvioinneilla tuotetaan tietoa toiminnan vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja kehittämistarpeista päätöksenteon ja oppimisen tueksi. Työryhmässä tarkastelemme arvioinnin roolia yhteiskunnan ja organisaatioiden rakentamisessa ja kriisinkestävyydessä. Haluamme virittää keskustelua siitä, miten arviointi voi auttaa uudistumaan, sopeutumaan ja kehittämään toimintaa eri hallinnonaloilla ja tasoilla sekä hallinnollisen tarkastuksen ja arvioinnin rajapinnoilla. Myös kansainvälinen näkökulma keskusteluun on tervetullutta.

Kutsumme keskustelua virittämään esityksiä, jotka voivat olla:

    • Tutkimukseen tai arviointitutkimukseen perustuvia
    • Käytännön kokemuksia arviointien toteutuksesta ja hyödyntämisestä
    • Menetelmäpohdintoja ja näkemyksiä arvioinnin vaikuttavuudesta
    • Teoreettisia avauksia tai konkreettisia esimerkkejä eri konteksteissa

Esitykset voivat olla täydellisiä papereita, lyhyitä abstrakteja tai diaesityksiä, jotka herättävät ajatuksia ja keskustelua.

Abstraktien deadline: 5.10.2025
Valinnoista ilmoitetaan: 17.10.2025
Lähetä abstraktisi:

Työryhmän fasilitoi Suomen Arviointiyhdistyksen hallituksen edustajat

Tule mukaan jakamaan näkemyksiä, oppimaan toisilta ja rakentamaan arvioinnin tulevaisuutta!

13. Panel: Shaking Foundations of Nordic Governance

This study group is organising a panel discussion based on book that is currently written, which is looking at aspects of Nordic Governance and how they are challenged in todays turbulent world. Nordic countries have typically enjoyed high trust in institutions, democratic and participatory approaches and pragmatism, which usually translates into taking matters to one´s own hand and solving the issues as they arise. However, this is just one view of the Nordic governance and perhaps could be challenged, especially now as many aspects of the world, like truth and freedom are under global pressure. Idea of the panel is to both identify the core aspects of Nordic Governance and discuss about its ongoing situation. We welcome researchers and practitioners, who are interested in the Nordic topics and willing to bring their own views into this topical discussion. 

We welcome abstracts from interested panelists, which explain how they approach the topic of Nordic governance and how do they see its core foundation and situation in these times. Our aim is to have a lively discussion on the topic, with experts from different study fields, so we welcome a broad spectrum of approaches and disciplines to join on this discussion! 

Please send your abstract to the panel chairs by 5th October 2025. In the header of your email, write ”HKTP 2025 panel 13”. The chairs will notify you by 17 October 2025 by latest. Please note that all presenters must separately register to the conference. You can register for the conference here.

Chairs: 

Antti Mäenpää, University of Vaasa, antti.maenpaa@uwasa.fi 
Laura Perttola, University of Vaasa, laura.perttola@uwasa.fi
Anna Kork, University of Vaasa, anna.kork@uwasa.fi 
Sorin Dan, University of Vaasa, sorin.dan@uwasa.fi  

14. Jaos: Julkinen johtaminen, kunnat ja alueet

Jaos kokoaa yhteen julkisen johtamisen, kuntien ja alueiden hallinnon tutkijat ja kehittäjät. Painopisteenä ovat kestävän ja innovatiivisen johtamisen käytännöt, hallinnon muutosvoimat ja strateginen suunnittelu. Jaos toimii foorumina ajankohtaiselle keskustelulle siitä, miten kuntien ja alueiden johtamista voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Kuntien ja alueiden johtamiseen kohdistuu samanaikaisesti useita muutospaineita, kuten digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen, väestörakenteen ja muuttoliikkeen vaikutukset, ilmastonmuutoksen haasteet, taloudelliset resurssipaineet sekä hallinnon ja palveluiden uudistukset. Näiden rinnalla julkisen johtamisen avoimuus, vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys korostuvat. Tässä työryhmässä keskustellaan ja arvioidaan, millaisin käytännöin kuntien ja alueiden johtamista voidaan kehittää, jotta se tukee esimerkiksi kestävää kehitystä, luottamusta ja paikallista resilienssiä.

Mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi:

    • Julkisen hallinnon ja johtamisen muutosvoimat: digitalisaatio, tekoäly, väestömuutokset, ilmastokysymykset ja alueiden eriytyminen.
    • Strateginen johtaminen: kuntien ja alueiden elinvoima, kestävän kehityksen edistäminen sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä.
    • Johtamisen käytännöt: hyvät (ja huonot) käytännöt, luottamushenkilötyön ja viranhaltijajohtamisen kehittäminen, osallisuus ja vuorovaikutus.
    • Palveluiden johtaminen ja innovaatiot: uudet ratkaisut, palvelumallit ja kokeilut vastaamassa asukkaiden muuttuviin tarpeisiin.
    • Monitasoinen hallinta ja aluekehitys: kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välinen yhteistyö sekä resurssien kohdentamisen ja vastuunjaon kysymykset.
    • Kunta- tai aluepolitiikan arki: paikalliset vaalit ja edustuksellisen demokratian edut ja haitat.

Työryhmään toivotaan eri tieteenalojen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi kuntien ja alueiden johtamista, hallintoa, yhteistyörakenteita ja tulevaisuuden haasteita. Esitykset voivat olla teoreettisia tai empiirisiä tutkimuksia, ja toivotamme tervetulleiksi sekä jo päättyneet että käynnissä olevat tutkimukset. Myös työn alla olevat tekstit ovat tervetulleita.

Työryhmän esitysten kieli on suomi, abstraktit voivat olla myös ruotsin- tai englanninkielisiä. Työryhmän esiintyjiltä toivotaan abstrakti (enintään 300 sanaa) ja esitys. Abstraktit lähetetään työryhmän vetäjille Minna Joensuulle (minna.joensuu@espoo.fi) ja Linnéa Henrikssonille (linnea.henriksson@abo.fi).

Tervetuloa mukaan jakamaan näkemyksiä julkisjohtamisen, kuntien ja alueiden ajankohtaisista kysymyksistä!