{"id":608,"date":"2020-09-29T13:48:25","date_gmt":"2020-09-29T10:48:25","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/?p=608"},"modified":"2021-01-27T15:37:22","modified_gmt":"2021-01-27T13:37:22","slug":"opetusalan-ammattilaisten-yksinaisyys-poikkeusolojen-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2020\/09\/29\/opetusalan-ammattilaisten-yksinaisyys-poikkeusolojen-aikana\/","title":{"rendered":"Kuinka yksin\u00e4isi\u00e4 opetusalan ammattilaiset ovat poikkeusolojen aikana?"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center\"><strong>Alkuper\u00e4inen teksti julkaistu 20.7.2020<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: left\">Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen v\u00e4lttely ja et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n siirtyminen on voinut aiheuttaa monenlaisia seurauksia sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Yksi mahdollinen seuraus on yksin\u00e4isyyden tunteen lis\u00e4\u00e4ntyminen. Yksin\u00e4isyys voidaan ajatella tunteeksi siit\u00e4, ett\u00e4 halutun ja toteutuneen sosiaalisen vuorovaikutuksen v\u00e4lill\u00e4 vallitsee ep\u00e4tasapaino. T\u00e4ll\u00f6in yksin\u00e4isyytt\u00e4 ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 pelkk\u00e4 sosiaalisten kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen puuttuminen, vaan yksin\u00e4isyytt\u00e4 on tunne haluttujen merkityksellisten ihmissuhteiden puuttumisesta.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa opetusalan ammattilaisten kokemusta yksin\u00e4isyydest\u00e4 tarkastellaan yleisen yksin\u00e4isyyden ja ty\u00f6yksin\u00e4isyyden avulla. Yleisess\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4 on kyse yksin\u00e4isyyden kokemuksesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, kun taas ty\u00f6yksin\u00e4isyydess\u00e4 tarkastellaan yksin\u00e4isyyden kokemista ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Aiemmassa<strong> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2020\/09\/29\/opetusalan-ammattilaisten-hyvinvointi-poikkeusolojen-aikana\/\">hyvinvointia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa<\/a><\/strong> havaittiin, ett\u00e4 kokemus yksin\u00e4isyydest\u00e4 oli lis\u00e4\u00e4ntynyt huomattavasti 12 %:lla vastaajista ja hieman 43 %:lla.<\/p>\n<p>Yleist\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 mitattiin kyselyss\u00e4 useilla v\u00e4itt\u00e4mill\u00e4. V\u00e4itt\u00e4miin vastattiin asteikolla 1 (Sopii eritt\u00e4in huonosti) \u2013 5 (Sopii eritt\u00e4in hyvin). \u00a0V\u00e4itt\u00e4miss\u00e4 ei kysytty suoraan yksin\u00e4isyyden tunteesta, vaan kartoitettiin yksin\u00e4isyyteen liittyvi\u00e4 seuran kaipuun tuntemuksia. K\u00e4ytettyj\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 olivat esimerkiksi \u201dKaipaan ihmisi\u00e4 ymp\u00e4rilleni\u201d ja \u201dYmp\u00e4rill\u00e4ni on tarpeeksi ihmisi\u00e4, jotka tunnen l\u00e4heiseksi\u201d.<\/p>\n<p>Keskim\u00e4\u00e4rin yksin\u00e4isyys on kohtalaisella tasolla (ka 2,3). Ammattinimikkeitt\u00e4in tarkasteltuna voidaan havaita, ett\u00e4 yleinen yksin\u00e4isyys vaihtelee hieman ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat eniten lukion aineenopettajat (ka 2,39) ja muu-kategoriaan kuuluvat erillisten koulutusinstituutioiden opettajat sek\u00e4 hallinnolliset ty\u00f6ntekij\u00e4t (ka 2,39). V\u00e4hiten yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat oppilaanohjaajat (ka 2,07) sek\u00e4 rehtorit ja johtajat (ka 2,18).<\/p>\n<p>Opetettavien m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan tarkasteltuna pieni\u00e4 eroja on havaittavissa. Eniten yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat yli 100:aa oppilasta opettavat (ka 2,36). V\u00e4hiten yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat opettajat, joilla on 30\u2013100 oppilasta (ka 2,26). Kokonaisuudessaan ammattinimikkeiden ja oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaiset erot ovat kuitenkin pieni\u00e4 ja yleinen yksin\u00e4isyys pysyy kohtalaisena kaikissa ryhmiss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4>Yleinen yksin\u00e4isyys ammattinimikkeiden ja opetettavien m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan<\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50558643082_e945867547_b.jpg\" alt=\"leadis_opetusala_yksinaisyys1-1024x663\" width=\"1024\" height=\"663\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ik\u00e4ryhmitt\u00e4in tarkasteltuna erot ovat hyvin pieni\u00e4. Yli 55-vuotiaat kokevat hieman v\u00e4hemm\u00e4n yksin\u00e4isyytt\u00e4 (ka 2,28) kuin alle 36-vuotiaat (ka 2,32) tai 36\u201355-vuotiaat (ka 2,31). Parisuhdetilanteen mukaan tarkasteltuna kumppanin kanssa asuvat kokevat v\u00e4hemm\u00e4n yksin\u00e4isyytt\u00e4 (ka 2,27) kuin henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t asu kumppaninsa kanssa (ka 2,43) tai jotka eiv\u00e4t ole parisuhteessa (ka 2,45). Lis\u00e4ksi v\u00e4hemm\u00e4n yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat henkil\u00f6t, joiden taloudessa ei asu lapsia (ka, 2,27). Kokonaisuudessaan yleinen yksin\u00e4isyys pysyy matalalla tasolla kaikissa tarkastelluissa ryhmiss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4>Yleinen yksin\u00e4isyys i\u00e4n, parisuhdetilanteen ja lasten asumistilanteen mukaan<\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50558643057_bf2cbc475d_b.jpg\" alt=\"leadis_opetusala_yksinaisyys2-1024x410\" width=\"1024\" height=\"410\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 mitattiin my\u00f6s useilla v\u00e4itt\u00e4mill\u00e4. Vastaukset annettiin asteikolla 1 (T\u00e4ysin eri mielt\u00e4) \u2013 5 (T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4). Ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kartoittavat v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t liittyiv\u00e4t ulkopuolisuuden ja erist\u00e4ytyneisyyden tunteisiin organisaatiossa. K\u00e4ytettyj\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 ovat esimerkiksi \u201dKoen itseni ulkopuoliseksi organisaatiossani\u201d ja \u201dTunnen olevani erist\u00e4ytynyt kollegoistani\u201d. V\u00e4itt\u00e4mist\u00e4 laskettiin yhdistetty keskiarvo ja mit\u00e4 suurempi t\u00e4m\u00e4 keskiarvoluku on, sit\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 koetaan.<\/p>\n<p>Keskim\u00e4\u00e4rin ty\u00f6yksin\u00e4isyys on matalalla tasolla (ka 2,05). Ammattinimikkeiden mukaan tarkasteltuna eroja kuitenkin l\u00f6ytyy. Eniten ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat aikuiskoulutuksen opettajat (ka 2,33) ja korkeakoulujen opettajat (ka 2,18). V\u00e4hiten ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat puolestaan oppilaanohjaajat (ka 1,62) ja varhaiskasvatuksen opettajat (ka 1,90). Opetettavien m\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta eniten ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat yli 100:aa oppilasta opettavat (ka 2,12). Useiden ryhmien v\u00e4lill\u00e4 erot ovat pieni\u00e4, mutta erityisesti oppilaanohjaajien ty\u00f6yksin\u00e4isyys on huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin muiden ammattinimikeryhmien.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4>Ty\u00f6yksin\u00e4isyys ammattinimikkeiden ja opetettavien m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan<\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50558516871_85488811c7_b.jpg\" alt=\"leadis_opetusala_tyoyksinaisyys1-1024x672\" width=\"1024\" height=\"672\" \/><\/p>\n<p>Ik\u00e4ryhmitt\u00e4in tarkasteltuna ty\u00f6yksin\u00e4isyydess\u00e4 on vain pieni\u00e4 eroja. Alle 36-vuotiaat vaikuttavat kokevan enemm\u00e4n ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 (ka 2,11) kuin 36\u201355-vuotiaat (ka 2,06) ja yli 55-vuotiaat (ka 2,01). Tulos on samansuuntainen yleisen yksin\u00e4isyyden kanssa, jossa nuoremmat vastaajat kokivat enemm\u00e4n yksin\u00e4isyytt\u00e4 kuin vanhemmat. Parisuhdetilanteen mukaan tarkasteltuna eniten ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat henkil\u00f6t, jotka ovat parisuhteessa, mutta eiv\u00e4t asu yhdess\u00e4 (ka 2,27). Lasten asumistilanteen suhteen eroja ty\u00f6yksin\u00e4isyyden kokemisessa ei vaikuta olevan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4>Ty\u00f6yksin\u00e4isyys i\u00e4n, parisuhdetilanteen ja lasten asumistilanteen mukaan<\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50558516856_6c4d23fa21_b.jpg\" alt=\"leadis_opetusala_tyoyksinaisyys2-1024x411\" width=\"1024\" height=\"411\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan opetusalan ammattilaisten yksin\u00e4isyys vaikuttaa olevan v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Yksin\u00e4isyytt\u00e4 ei kokonaisuudessaan koeta voimakkaasti poikkeusolojen aikana, vaikka yksin\u00e4isyyden kokeminen onkin lis\u00e4\u00e4ntynyt 12 %:lla huomattavasti ja 43 %:lla hieman. Ryhmien v\u00e4liset erot j\u00e4iv\u00e4t pieniksi monissa tapauksissa. Eniten yleist\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokivat lukion aineenopettajat ja muu-kategoriaan kuuluvat erillisten koulutusinstituutioiden opettajat ja hallinnolliset ty\u00f6ntekij\u00e4t. V\u00e4hiten yleist\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokivat puolestaan oppilaanohjaajat sek\u00e4 rehtorit ja johtajat. Ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokivat eniten aikuiskoulutuksen opettajat ja korkeakoulujen opettajat. V\u00e4hiten ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokivat oppilaanohjaajat ja varhaiskasvatuksen opettajat. P\u00e4\u00e4osin ryhmien v\u00e4liset erot olivat pieni\u00e4, mutta oppilaanohjaajat vaikuttavat kokevan huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kuin muut ryhm\u00e4t.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Alkuper\u00e4inen teksti julkaistu 20.7.2020 &nbsp; Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen v\u00e4lttely ja et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n siirtyminen on voinut aiheuttaa monenlaisia seurauksia sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Yksi mahdollinen seuraus on yksin\u00e4isyyden tunteen lis\u00e4\u00e4ntyminen. Yksin\u00e4isyys voidaan ajatella tunteeksi siit\u00e4, ett\u00e4 halutun ja toteutuneen sosiaalisen vuorovaikutuksen v\u00e4lill\u00e4 vallitsee ep\u00e4tasapaino. T\u00e4ll\u00f6in yksin\u00e4isyytt\u00e4 ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 pelkk\u00e4 sosiaalisten kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen puuttuminen, vaan yksin\u00e4isyytt\u00e4 on tunne haluttujen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":109,"featured_media":950,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10,164,46,47,4],"tags":[166,56,14,58,16,57,173,53,60,52,59,75,66,54,55,76,107,25],"class_list":["post-608","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-kyselytutkimus","category-opettaja-aineisto","category-samu-kemppinen","category-tutkimuskyna","tag-covid-19","tag-digiloikka","tag-etatyo","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-koronakriisi","tag-kyselytutkimus","tag-leadis","tag-opettaja","tag-opettaja-aineisto","tag-opetusala","tag-poikkeusolot","tag-tutkimus","tag-tutkimuskyna","tag-tutkimustulokset","tag-tyoyksinaisyys","tag-vaasan-yliopisto","tag-yksinaisyys"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/author\/skemppin\/\">Samu Kemppinen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2020\/09\/29\/opetusalan-ammattilaisten-yksinaisyys-poikkeusolojen-aikana\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2020-09-29T13:48:25+03:00\">29.09.2020<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/\" rel=\"category tag\">Blogi<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/tutkimuskyna\/kyselytutkimus\/\" rel=\"category tag\">Kyselytutkimus<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/tutkimuskyna\/opettaja-aineisto\/\" rel=\"category tag\">Opettaja-aineisto<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/samu-kemppinen\/\" rel=\"category tag\">Samu Kemppinen<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/tutkimuskyna\/\" rel=\"category tag\">Tutkimuskyn\u00e4<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2020\/09\/29\/opetusalan-ammattilaisten-yksinaisyys-poikkeusolojen-aikana\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_remote_work-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"Remote worker.\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_remote_work-640x360.jpg 640w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_remote_work-320x180.jpg 320w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_remote_work-1024x576.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/608"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/109"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=608"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/608\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3467,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/608\/revisions\/3467"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=608"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=608"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=608"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}