{"id":603,"date":"2020-09-29T13:44:35","date_gmt":"2020-09-29T10:44:35","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/?p=603"},"modified":"2021-01-27T15:36:57","modified_gmt":"2021-01-27T13:36:57","slug":"opetusalan-ammattilaisten-stressi-ja-tyouupumus-poikkeusolojen-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2020\/09\/29\/opetusalan-ammattilaisten-stressi-ja-tyouupumus-poikkeusolojen-aikana\/","title":{"rendered":"Opetusalan ammattilaisten stressi ja ty\u00f6uupumus poikkeusolojen aikana"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center\"><strong>Alkuper\u00e4inen teksti julkaistu 03.7.2020<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: left\">Opetusalalla et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n siirtyminen tarkoitti uusien tietoteknisten v\u00e4lineiden ja sovellusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa opetuksessa. Opettajat joutuivat my\u00f6s suunnittelemaan oppitunnit uudelleen nopealla aikataululla. T\u00e4llainen nopea ja vaativa siirtyminen et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n on voinut aiheuttaa stressi\u00e4. Ty\u00f6n vaatimusten kasvu ja stressi ovat puolestaan voineet toimia ty\u00f6uupumusta pahentavina tekij\u00f6in\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastellaan opetusalan ammattilaisten kokemaa stressi\u00e4 ja ty\u00f6uupumusta.<\/p>\n<p>Opetusalan ammattilaisten stressi on asteikolla 1\u20135 mitattuna kokonaisuudessaan hieman keskitasoa korkeammalla (ka 3,16). Matalinta stressi\u00e4 kokivat keskiarvojen perusteella korkeakoulujen opettajat (ka 2,69) ja ammattioppilaitosten opettajat (ka 2,75), kun taas peruskoulun aineenopettajat (ka 3,32) ja luokanopettajat (ka 3,29) raportoivat korkeinta stressi\u00e4. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan tarkasteltuna voidaan havaita, ett\u00e4 stressi kasvaa oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa. Alle 30:t\u00e4 oppilasta opettavat raportoivat matalampaa stressi\u00e4 (ka 3,06) kuin opettajat, joilla on 30\u2013100 oppilasta (ka 3,15) tai yli 100 oppilasta (ka 3,27). Kokonaisuudessaan erot eiv\u00e4t kuitenkaan ole kovin suuria, sill\u00e4 stressi pysyy kaikissa ryhmiss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 keskitasoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4><strong>Stressi ammattinimikkeiden ja oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan<\/strong><\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50438661711_84c86d2a6d_z.jpg\" alt=\"leadis_opetusala_stressi2-1024x651\" width=\"640\" height=\"407\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ik\u00e4ryhmien v\u00e4lill\u00e4 tarkasteltuna stressiss\u00e4 voidaan havaita eroja. Yli 55-vuotiaat kokevat keskim\u00e4\u00e4rin alhaisempaa stressi\u00e4 (ka 2,94) kuin nuoremmat. Alle 36-vuotiailla (ka 3,25) ja 36\u201355-vuotiailla (ka 3,23) stressi on l\u00e4hes samalla tasolla. Nuorempien kokema korkeampi stressi voi selitty\u00e4 ty\u00f6skentelyolosuhteilla, sill\u00e4 kotona asuvat lapset voivat hankaloittaa et\u00e4ty\u00f6n tekemist\u00e4 ja ty\u00f6n ja perhe-el\u00e4m\u00e4n tasapainottamista.<\/p>\n<p>Perhetilanteen osalta voidaan havaita, ett\u00e4 korkeampaa stressi\u00e4 kokevat parisuhteessa olevat, mutta ei yhdess\u00e4 asuvat (ka 3,30). Lis\u00e4ksi samassa taloudessa asuvat alle 17-vuotiaat lapset vaikuttavat kasvattavan vastaajien stressi\u00e4. Vastaajilla, joilla ei asu alle 17-vuotiaita lapsia kotona, stressi pysyy alhaisemmalla tasolla (ka 3,09) kuin vastaajilla, joilla asuu alle 17-vuotiaita lapsia kokoaikaisesti (ka 3,24) tai osan ajasta (ka 3,26).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4><strong>Stressi i\u00e4n, parisuhteen ja lasten asumistilanteen mukaan<\/strong><\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a title=\"leadis_opetusala_stressi3\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/190288176@N07\/50438850162\/in\/dateposted-public\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50438850162_c72f32e4d5_z.jpg\" alt=\"leadis_opetusala_stressi3\" width=\"640\" height=\"257\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Stressin tarkastelussa on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota stressin l\u00e4hteeseen. Stressi\u00e4 voi aiheutua monista syist\u00e4, mutta et\u00e4ty\u00f6skentelyn kannalta kiinnostavinta on itse ty\u00f6st\u00e4 aiheutuva stressi. Opetusalan ammattilaisten kokemasta stressist\u00e4 suurin osa vaikuttaa aiheutuvan ty\u00f6st\u00e4. Puolella vastaajista yli 70 % stressist\u00e4 aiheutuu ty\u00f6st\u00e4. L\u00e4hes kolmasosalla (30 %) ty\u00f6st\u00e4 aiheutuu 50\u201370 % stressist\u00e4 ja nelj\u00e4sosalla (20 %) ty\u00f6st\u00e4 aiheutuu alle 50 % stressist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50438857927_fcd90d654d_z.jpg\" alt=\"leadis_opetusala_stressi1-1280x720\" width=\"640\" height=\"360\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Opetusalan ammattilaisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6uupumus on l\u00e4hell\u00e4 keskitasoa (ka 2,7, asteikolla 1\u20136). Korkeinta ty\u00f6uupumus on peruskoulun aineenopettajilla (ka 2,88) ja lukion aineenopettajilla (ka 2,83). Matalinta ty\u00f6uupumus on korkeakoulun opettajilla (ka 2,32) ja varhaiskasvatuksen opettajilla (ka 2,34). Opetettavien oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikuttaa kasvattavan ty\u00f6uupumusta. Alle 30:t\u00e4 oppilasta opettavat raportoivat alhaisempaa stressi\u00e4 (ka 2,58) kuin opettajat, joilla on 30\u2013100 oppilasta (ka 2,68) tai yli 100 oppilasta (ka 2,85).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4><strong>Ty\u00f6uupumus ammattinimikkeiden ja opetettavien m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan<\/strong><\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-867 size-large\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout1-1024x669.png\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"418\" srcset=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout1-1024x669.png 1024w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout1-300x196.png 300w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout1-768x501.png 768w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout1-1536x1003.png 1536w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout1.png 2048w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ik\u00e4ryhmien mukaan tarkasteltuna voidaan huomata eroja ty\u00f6uupumuksessa. Yli 55-vuotiailla ty\u00f6uupumus (ka 2,55) on matalammalla tasolla kuin alle 36-vuotiailla (ka 2,75) tai 36\u201355-vuotiailla (ka 2,75). Ty\u00f6uupumuksessa ilmenevi\u00e4 eroja voivat selitt\u00e4\u00e4 stressin tapaan nuoremmilla kotona asuvat lapset. Parisuhteen ja lasten asumistilanteen mukaan tarkasteltuna tulokset ovat saman suuntaisia stressist\u00e4 esitettyjen tulosten kanssa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4><strong>Ty\u00f6uupumus i\u00e4n, parisuhteen ja lasten asumistilanteen mukaan<\/strong><\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-868\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout2-1024x412.png\" alt=\"\" width=\"824\" height=\"331\" srcset=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout2-1024x412.png 1024w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout2-300x121.png 300w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout2-768x309.png 768w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout2-1536x617.png 1536w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/10\/leadis_opetusala_burnout2.png 2048w\" sizes=\"(max-width: 824px) 100vw, 824px\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kokonaisuudessaan opetusalan ammattilaisten stressi ja ty\u00f6uupumus pysyttelev\u00e4t l\u00e4hell\u00e4 keskitasoa. Yli 55-vuotiaat opetusalan ammattilaiset vaikuttavat kokeneen v\u00e4hemm\u00e4n stressi\u00e4 ja ty\u00f6uupumusta koronakriisin ja et\u00e4ty\u00f6n aikana kuin nuoremmat vastaajat. T\u00e4m\u00e4 ik\u00e4ryhmitt\u00e4inen ero stressin ja ty\u00f6uupumuksen v\u00e4lill\u00e4 voi osittain selitty\u00e4 perheellisyydell\u00e4, sill\u00e4 et\u00e4ty\u00f6skentely voi olla vaativampaa lasten ollessa kotona. Korkeakoulujen opettajilla stressi ja ty\u00f6uupumus pysyiv\u00e4t matalampana kuin muilla ryhmill\u00e4, ja peruskoulujen aineenopettajat puolestaan raportoivat keskim\u00e4\u00e4rin korkeampaa stressi\u00e4 ja ty\u00f6uupumusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Alkuper\u00e4inen teksti julkaistu 03.7.2020 &nbsp; Opetusalalla et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n siirtyminen tarkoitti uusien tietoteknisten v\u00e4lineiden ja sovellusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa opetuksessa. Opettajat joutuivat my\u00f6s suunnittelemaan oppitunnit uudelleen nopealla aikataululla. T\u00e4llainen nopea ja vaativa siirtyminen et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n on voinut aiheuttaa stressi\u00e4. Ty\u00f6n vaatimusten kasvu ja stressi ovat puolestaan voineet toimia ty\u00f6uupumusta pahentavina tekij\u00f6in\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastellaan opetusalan ammattilaisten kokemaa stressi\u00e4 ja ty\u00f6uupumusta. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":109,"featured_media":935,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10,164,46,47,4],"tags":[166,56,14,58,16,57,173,53,60,52,59,75,81,66,54,55,82,107],"class_list":["post-603","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-kyselytutkimus","category-opettaja-aineisto","category-samu-kemppinen","category-tutkimuskyna","tag-covid-19","tag-digiloikka","tag-etatyo","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-koronakriisi","tag-kyselytutkimus","tag-leadis","tag-opettaja","tag-opettaja-aineisto","tag-opetusala","tag-poikkeusolot","tag-stressi","tag-tutkimus","tag-tutkimuskyna","tag-tutkimustulokset","tag-tyouupumus","tag-vaasan-yliopisto"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/author\/skemppin\/\">Samu Kemppinen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2020\/09\/29\/opetusalan-ammattilaisten-stressi-ja-tyouupumus-poikkeusolojen-aikana\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2020-09-29T13:44:35+03:00\">29.09.2020<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/\" rel=\"category tag\">Blogi<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/tutkimuskyna\/kyselytutkimus\/\" rel=\"category tag\">Kyselytutkimus<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/tutkimuskyna\/opettaja-aineisto\/\" rel=\"category tag\">Opettaja-aineisto<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/samu-kemppinen\/\" rel=\"category tag\">Samu Kemppinen<\/a> <a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/category\/blogi\/tutkimuskyna\/\" rel=\"category tag\">Tutkimuskyn\u00e4<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2020\/09\/29\/opetusalan-ammattilaisten-stressi-ja-tyouupumus-poikkeusolojen-aikana\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_stress-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"A stressed man.\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_stress-640x360.jpg 640w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_stress-320x180.jpg 320w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/114\/2020\/09\/leadis_stress-1024x576.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/603"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/109"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=603"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/603\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3465,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/603\/revisions\/3465"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/935"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=603"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=603"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=603"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}