Et\u00e4ty\u00f6 yhdistet\u00e4\u00e4n usein sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteisiin, kuten suurempaan ammatilliseen eristyneisyyteen ja heikentyneeseen sosiaaliseen tukeen ty\u00f6kavereilta. Et\u00e4ty\u00f6intensiteetin, eli sen kuinka suuren osuuden ty\u00f6ajastaan ty\u00f6ntekij\u00e4 tekee t\u00f6it\u00e4 et\u00e4n\u00e4, on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydess\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyteen lyhyell\u00e4, noin viikon aikaviiveell\u00e4. Toisissa tutkimuksissa vastaavaa yhteytt\u00e4 ei kuitenkaan ole l\u00f6ytynyt. N\u00e4m\u00e4 ristiriitaiset tulokset voivat viitata siihen, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetin ja ty\u00f6yksin\u00e4isyyden v\u00e4linen yhteys on ehdollinen jonkin kolmannen tekij\u00e4n suhteen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 yhteytt\u00e4 on tarpeen tutkia tarkemmin ja pyrki\u00e4 tunnistamaan ryhmi\u00e4, joilla yhteys on erilainen.<\/p>\n
Tuoreessa tilastollisessa tutkimuksessa asiaa l\u00e4hestyttiin sekoiteanalyysin (engl. mixture modeling) avulla, jolla voidaan tunnistaa piilevi\u00e4 osapopulaatioita aineistosta. Menetelm\u00e4 toteutettiin sekoiteregressiona, jonka avulla vastaajat voitiin ryhmitell\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetin ja ty\u00f6yksin\u00e4isyyden v\u00e4lisen yhteyden perusteella. Tutkimusaineistona k\u00e4ytettiin kahta kyselyaineistoa: vuonna 2022 teknologiateollisuuden yrityksest\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa (N = 1641) sek\u00e4 HelsinkiMission vuonna 2024 toteuttamassa Work to Belong -hankkeessa ker\u00e4tty\u00e4 suomalaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 edustavaa aineistoa (N = 943).<\/p>\n
Analyysi tuotti aineistojen v\u00e4lill\u00e4 hieman erilaisen ryhm\u00e4rakenteen. Teknologiateollisuuden yritysaineistosta erottui kuusi ryhm\u00e4\u00e4, edustavasta aineistosta seitsem\u00e4n. Ryhm\u00e4t erosivat toisistaan sek\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetin ja ty\u00f6yksin\u00e4isyyden v\u00e4lisen yhteyden suunnan ja tilastollisen merkitsevyyden ett\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyden yleisen tason osalta. Kaiken kaikkiaan suurin osa vastaajista kuului molemmissa aineistoissa ryhmiin, joissa et\u00e4ty\u00f6intensiteetti ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyteen.<\/p>\n
Yritysaineistossa 85 prosenttia vastaajista sijoittui ryhmiin, joissa yhteytt\u00e4 ei havaittu. Loput 15 prosenttia kuuluivat ryhmiin, joissa et\u00e4ty\u00f6intensiteetti oli negatiivisesti yhteydess\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyteen. Korkeampi et\u00e4ty\u00f6intensiteetti n\u00e4ytti siis pikemminkin suojaavan ty\u00f6yksin\u00e4isyydelt\u00e4 kuin altistavan sille. Yht\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4, jossa et\u00e4ty\u00f6intensiteetti olisi selv\u00e4sti altistanut ty\u00f6yksin\u00e4isyydelle, ei t\u00e4st\u00e4 aineistosta l\u00f6ytynyt. Ty\u00f6yksin\u00e4isyysmittari vaihteli asteikolla yhdest\u00e4 viiteen, ja ryhmiss\u00e4, joissa yhteys oli negatiivinen, ryhm\u00e4keskiarvot olivat korkeammat (4,41; 3,60; 2,89) kuin ryhmiss\u00e4, joissa yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4 (1,14; 1,75; 2,25). T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetti n\u00e4ytt\u00e4ytyy merkityksellisen\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 helpottavana tekij\u00e4n\u00e4 nimenomaan niille, jotka kokevat keskim\u00e4\u00e4rin enemm\u00e4n ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n
Edustavassa aineistossa yhteyden vaihtelu oli monipuolisempaa. Yli puolet vastaajista (59 %) kuului ryhmiin, joissa yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tulos vastasi yritysaineiston suurinta ryhm\u00e4\u00e4, joten enemmist\u00f6ll\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetti ei kummassakaan aineistossa ollut suoraan yhteydess\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyteen. Nelj\u00e4sosa (25 %) vastaajista kuului ryhmiin, joissa yhteys oli negatiivinen eli suurempaa et\u00e4ty\u00f6osuutta tehneet raportoivat v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4. Aineistosta erottui lis\u00e4ksi yksi ryhm\u00e4 (16 %), jossa yhteys oli positiivinen. T\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 suurempaa et\u00e4ty\u00f6osuutta raportoineet kokivat enemm\u00e4n ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4. Ty\u00f6yksin\u00e4isyyden ryhm\u00e4keskiarvot olivat suurimmaksi osaksi pienemm\u00e4t ryhmiss\u00e4, joissa yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4 (1,10; 2,46; 3,07), kuin ryhmiss\u00e4, joissa yhteys oli negatiivinen (1,88; 3,77; 4,50). Positiivisen yhteyden ryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyden keskiarvo oli kuitenkin suhteellisen matala (1,65), mik\u00e4 poikkesi muutoin havaitusta kaavasta.<\/p>\n
Tulokset osoittavat, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetin ja ty\u00f6yksin\u00e4isyyden v\u00e4linen yhteys vaihtelee vastaajaryhmitt\u00e4in eik\u00e4 ole yhten\u00e4inen koko v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Yksin\u00e4isyys on yksil\u00f6llinen ja subjektiivinen kokemus, joten on odotettavissa, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t reagoivat et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n eri tavoin oman ty\u00f6yksin\u00e4isyyden kokemuksensa suhteen. Tulokset haastavat ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetti olisi suurimmalle osalle ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 riskitekij\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyden suhteen. Organisaatioiden ei n\u00e4iden tulosten valossa kannata suunnitella toimenpiteit\u00e4 olettaen yhten\u00e4ist\u00e4 vaikutusta kaikkiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. Sen sijaan olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 pyrki\u00e4 tunnistamaan, keille et\u00e4ty\u00f6n tekeminen voi olla riski, keille suojaava tekij\u00e4 ja keille ty\u00f6yksin\u00e4isyyden osalta yhdentekev\u00e4\u00e4, jotta mahdolliset tukitoimet voidaan kohdistaa oikein.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Et\u00e4ty\u00f6 yhdistet\u00e4\u00e4n usein sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteisiin, kuten suurempaan ammatilliseen eristyneisyyteen ja heikentyneeseen sosiaaliseen tukeen ty\u00f6kavereilta. Et\u00e4ty\u00f6intensiteetin, eli sen kuinka suuren osuuden ty\u00f6ajastaan ty\u00f6ntekij\u00e4 tekee t\u00f6it\u00e4 et\u00e4n\u00e4, on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydess\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyyteen lyhyell\u00e4, noin viikon aikaviiveell\u00e4. Toisissa tutkimuksissa vastaavaa yhteytt\u00e4 ei kuitenkaan ole l\u00f6ytynyt. N\u00e4m\u00e4 ristiriitaiset tulokset voivat viitata siihen, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6intensiteetin ja ty\u00f6yksin\u00e4isyyden […]<\/p>\n","protected":false},"author":109,"featured_media":4446,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[47,4],"tags":[14,217,16,76],"class_list":["post-4445","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-samu-kemppinen","category-tutkimuskyna","tag-etatyo","tag-etatyointensiteetti","tag-johtaminen","tag-tyoyksinaisyys"],"acf":[],"post_meta":"