{"id":4049,"date":"2022-12-15T17:15:52","date_gmt":"2022-12-15T15:15:52","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/?p=4049"},"modified":"2022-12-15T17:15:52","modified_gmt":"2022-12-15T15:15:52","slug":"tyoyksinaisyys-ja-tyohyvinvointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/2022\/12\/15\/tyoyksinaisyys-ja-tyohyvinvointi\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6yksin\u00e4isyys ja ty\u00f6hyvinvointi\u00a0"},"content":{"rendered":"

Yksin\u00e4isyyden kokemukseen yhdistyy muun muassa ahdistusta, mielialan laskua, pessimismi\u00e4, itsetunnon puutetta, surullisuutta sek\u00e4 tyhjyyden ja vieraantumisen tunteita. N\u00e4iden negatiivisten tunteiden lis\u00e4ksi yksin\u00e4isyys on tutkimuskirjallisuudessa toistuvasti yhdistetty vakaviin terveyshaittoihin. T\u00e4m\u00e4 ei ole ihme sill\u00e4 esimerkiksi itseohjautuvuusteoria esitt\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvuuden olevan yksi kolmesta psykologisesta perustarpeesta, joka luo pohjan ihmisen hyvinvoinnille ja motivaatiolle. Yksin\u00e4isyydelle ja ty\u00f6yksin\u00e4isyydelle ominaista on nimenomaan yhteenkuuluvuuden tunteen puute, joten on syyt\u00e4 olettaa ty\u00f6yksin\u00e4isyydenkin olevan yhteydess\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiongelmiin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastellaan ty\u00f6yksin\u00e4isyyden yhteytt\u00e4 ty\u00f6uupumukseen ja sille vastakkaiseen positiivisen ty\u00f6hyvinvoinnin ja motivaation ilmentym\u00e4\u00e4n eli ty\u00f6n imuun. Ty\u00f6uupumus rakentuu kolmesta aladimensiosta: uupumusasteinen v\u00e4symys, kyynistyminen ja alentunut ammatillinen itsetunto. My\u00f6s ty\u00f6n imu kokemus heijastuu kolmeen erilaiseen aladimensioon: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.\u00a0\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutkimme ensin ty\u00f6yksin\u00e4isyyden esiintyvyytt\u00e4 aineistossamme. Ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 arvioitiin luotetattavaksi todetulla mittarilla, joka mittaa ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 asteikolla 1\u20135. Latentin profiilianalyysin tuloksena muodostui kolme ty\u00f6yksin\u00e4isyyden tasoryhm\u00e4\u00e4.\u00a0 Ensimm\u00e4inen ja suurin (70 %) ryhm\u00e4 koostui ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, jotka eiv\u00e4t juurikaan kokeneet ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 (KA: 1,52). Toinen ryhm\u00e4 (20 %) identifioitui liev\u00e4sti ty\u00f6yksin\u00e4isiksi (KA: 2,50) ja kolmannen ryhm\u00e4n (10 %) muodostivat ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 paljon kokevat (KA: 3,27).\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Seuraavaksi tutkimme ty\u00f6uupumuksen ja ty\u00f6n imun ilmentymist\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kolmessa ty\u00f6yksin\u00e4isyysryhm\u00e4ss\u00e4. Selv\u00e4sti v\u00e4hiten ty\u00f6uupumusta ja sen aladimensioita kokivat he, jotka olivat v\u00e4hiten ty\u00f6yksin\u00e4isi\u00e4 (ks. Kuvio 1). Ryhm\u00e4erot olivat tilastollisesti merkitsevi\u00e4. Ty\u00f6uupumus oli suurinta reilusti ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevien joukossa. He kokivat my\u00f6s merkitsev\u00e4sti enemm\u00e4n ty\u00f6uupumusta ja sen aladimensioista kyynistymist\u00e4 ja ammattillisen itsetunnon laskua kuin liev\u00e4sti ty\u00f6yksin\u00e4iset. Uupumusasteiden v\u00e4symyksen tapauksessa ero ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4. Varsinkin kyynistyminen ja alentunut ammatillinen itsetunto erosivat ty\u00f6yksin\u00e4isyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteen selv\u00e4sti.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuvio 1.<\/span><\/b> Ty\u00f6uupumuksen ja sen aladimensioiden keskiarvot ty\u00f6yksin\u00e4isyysryhmitt\u00e4in<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6n imun osalta tulokset olivat samankaltaisia. Eniten ty\u00f6n imua ja kutakin sen ulottuvuudesta kokivat ne, jotka kuuluivat ryhm\u00e4\u00e4n jossa ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 ei juuri koettu (ks. Kuvio 2). Sen sijaan liev\u00e4sti ja vahvasti ty\u00f6yksin\u00e4isten v\u00e4lill\u00e4 havaitut erot ty\u00f6n imussa, tarmokkuudessa, omistautumisessa sek\u00e4 uppoutumisessa olivat pieni\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 tilastollisesti merkitsevi\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"<\/span><\/p>\n

Kuvio 2<\/span><\/b>. Ty\u00f6n imun ja sen aladimensioiden keskiarvot ty\u00f6yksin\u00e4isyysryhmitt\u00e4in.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 yksinkertaisestakin analyysist\u00e4 voi selke\u00e4sti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6yksin\u00e4isyydell\u00e4 on negatiivisia seurauksia ty\u00f6hyvinvoinnin kannalta. Ty\u00f6yksin\u00e4isyyden yhteys sek\u00e4 ty\u00f6uupumukseen, ett\u00e4 alentuneeseen ty\u00f6n imuun on vahva. Ryhm\u00e4keskiarvojen perusteella on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 suoraviivainen kasvu ty\u00f6uupumuksessa ja suoraviivainen lasku ty\u00f6n imussa, kun siirryt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokeviin ryhmiin. N\u00e4in ollen mahdollisia ty\u00f6hyvinvointi-interventioita ty\u00f6paikoilla ei siis tulisi kohdentaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vakavasta ty\u00f6yksin\u00e4isyydest\u00e4 k\u00e4rsiville, vaan laajemmin koko ty\u00f6yhteis\u00f6lle, jotta my\u00f6s liev\u00e4sti ty\u00f6yksin\u00e4iset hy\u00f6tyv\u00e4t toimenpiteist\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksin\u00e4isyyden kokemukseen yhdistyy muun muassa ahdistusta, mielialan laskua, pessimismi\u00e4, itsetunnon puutetta, surullisuutta sek\u00e4 tyhjyyden ja vieraantumisen tunteita. N\u00e4iden negatiivisten tunteiden lis\u00e4ksi yksin\u00e4isyys on tutkimuskirjallisuudessa toistuvasti yhdistetty vakaviin terveyshaittoihin. T\u00e4m\u00e4 ei ole ihme sill\u00e4 esimerkiksi itseohjautuvuusteoria esitt\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvuuden olevan yksi kolmesta psykologisesta perustarpeesta, joka luo pohjan ihmisen hyvinvoinnille ja motivaatiolle. Yksin\u00e4isyydelle ja ty\u00f6yksin\u00e4isyydelle ominaista on nimenomaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":387,"featured_media":4054,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10,44,164,47,4],"tags":[14,54,55,67,76],"class_list":["post-4049","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-jussi-tanskanen","category-kyselytutkimus","category-samu-kemppinen","category-tutkimuskyna","tag-etatyo","tag-tutkimuskyna","tag-tutkimustulokset","tag-tyohyvinvointi","tag-tyoyksinaisyys"],"acf":[],"post_meta":" Aija Siiri\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Blogi<\/a> Jussi Tanskanen<\/a> Kyselytutkimus<\/a> Samu Kemppinen<\/a> Tutkimuskyn\u00e4<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4049"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/387"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4049"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4049\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4055,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4049\/revisions\/4055"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4054"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4049"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4049"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/etatyokompassi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4049"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}