Yrityksen kilpailukyky ei perustu vain tuotteisiin, koneisiin tai osaajiin, vaan siihen, miten yritys rakentaa erilaisista resursseista uniikin kilpailukykyisen kokonaisuuden (Vesalainen & Hakala, 2014). T\u00e4t\u00e4 voi nimitt\u00e4\u00e4 strategiseksi arkkitehtuuriksi eli rakenteeksi, joka yhdist\u00e4\u00e4 yrityksen kyvykkyydet toisiinsa. T\u00e4llaisia kyvykkyyksi\u00e4 ovat esimerkiksi 1) operatiiviset kyvykkyydet, jotka viittaavat yrityksen p\u00e4ivitt\u00e4iseen suorituskykyyn kuten tuotantoon, toimitukseen, myyntiin ja palveluun, 2) dynaamiset kyvykkyydet, jotka tarkoittavat kyky\u00e4 uusiutua, oppia ja mukautua markkinoiden muutoksiin sek\u00e4 3) suhdekyvykkyyksiin eli kykyyn rakentaa ja johtaa tuottavia suhteita muiden kanssa.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n viimeiseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu kumppanuuskyvykkyys. Sill\u00e4 tarkoitetaan yrityksen kyky\u00e4 luoda arvoa yhteisty\u00f6n kautta. Se ei tarkoita pelkk\u00e4\u00e4 sopimusten hallintaa, vaan sit\u00e4, miten yritys pystyy jakamaan tietoa, kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luottamusta ja luomaan tavoitteita kumppaneidensa kanssa. Kumppanuuskyvykkyys on siten strateginen resurssi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yritys ei vain\u00a0tee yhteisty\u00f6t\u00e4<\/em>, vaan osaa my\u00f6s\u00a0johtaa yhteisty\u00f6t\u00e4\u00a0<\/em>ja\u00a0olla kyvyk\u00e4s liittoutuja muiden aloitteisiin<\/em>. Kumppanuuskyvykkyys antaa resurssit ja toimintamallit, joiden avulla ulkoiset suhteet tuottavat todellista liiketoiminta-arvoa.<\/p>\n Strateginen arkkitehtuuri tarkoittaa kokonaisuutta, jonka varaan yrityksen kilpailukyky rakentuu. Teollisen yrityksen kilpailuetu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n helposti kapeasti tuotannolliseen osaamiseen liittyv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 on toki olennaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta pienten marginaalien kilpailussa muutkin resurssit nousevat t\u00e4rkeiksi. Samalla tuotantoteknologisella tasolla olevista kahdesta teollisesta pk-yrityksest\u00e4 se, jolla on parempi kyky liittoutua osaksi teollisia verkostoja kahdenv\u00e4lisiss\u00e4 ja monenkeskisiss\u00e4 yrityssuhteissa on varmuudella kilpailukykyisempi kuin heikommalla kumppanuuskyvykkyydell\u00e4 varustettu kilpailijansa.<\/p>\n Toiminta teollisissa verkostoissa nostaa siis esiin kyvyn liittoutua. Jo 2000-luvun alusta alkaen on puhuttu verkostojen ja kumppanuuksien merkityksest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kehitys on jatkunut edelleen ja saanut uuden ilmenemismuodon alustatalouden murtautuessa liiketoimintamalleihin. Yksi alustatalouden teknologisista ajureista on tietoj\u00e4rjestelmien rajapintojen kehittyminen, joka avaa mahdollisuuden verkostotasoisten tietoj\u00e4rjestelm\u00e4rakenteiden kehittymiseen. Kehityksen keski\u00f6ss\u00e4 ovat APIt (Application Programming Interface).<\/p>\n API on digitaalinen liitospinta, jonka kautta eri j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat keskustella kesken\u00e4\u00e4n. Ilman niit\u00e4 yrityksen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t olisivat kuin erillisi\u00e4 saarekkeita. API toimii siltana, joka yhdist\u00e4\u00e4 ne toisiinsa ja samalla muihin yrityksiin, asiakkaisiin ja toimittajiin.<\/p>\n Viel\u00e4 2000-luvun alussa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t olivat suljettuja. Internetin kehittymisen my\u00f6t\u00e4 (2000\u20132010-luvuilla) kehittyi erityisi\u00e4 verkkopalveluita ja alustavaa rajapintojen standardointia, joka mahdollisti tietoj\u00e4rjestelmien integroinnin. T\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja kallista. Vasta my\u00f6hemmin 2000-luvulla ja erityisesti aivan viime vuosina on tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 digitaalisten v\u00e4lineiden avoimuudessa niin, ett\u00e4 niiden v\u00e4linen tiedonsiirto on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 avoimet rajapinnat mahdollistavat tietoj\u00e4rjestelmien osalta laajat verkostoinfrastruktuurit. T\u00e4ss\u00e4 alustatalouden viitekehyksess\u00e4 yritysten liiketoimintamallit nojaavat yh\u00e4 enemm\u00e4n digitaalisiin palveluihin ja toimintamalleihin yritysten v\u00e4lisess\u00e4 vaihdannassa.<\/p>\n Jos aikaisemmin kumppanuuskyvykkyys toimi boosterina yrityksen kilpailukyvylle osana perinteisempi\u00e4 teollisia valmiuksia, on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n liiketoiminnassa erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 yritys osana alustataloutta ja sen vaatimia digitaalisia liittymiskyvykkyyksi\u00e4. Rutiininomaisten toimintojen automatisointi onnistuu mainiosti, jos yritykset rakentavat toiminnanohjausj\u00e4rjestelmiens\u00e4 v\u00e4lille rajapinnat ylitt\u00e4v\u00e4n integraation. Ty\u00f6n v\u00e4henemisen lis\u00e4ksi virheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenee ja toiminnan laatu paranee. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi erilainen tiedon keruu, sen jakaminen, dokumenttien s\u00e4ilytt\u00e4minen ja yhteisen tiedon hallinta tulee helposti mahdolliseksi. Reklamaatioiden k\u00e4sittelyst\u00e4 voidaan tehd\u00e4 jatkuvan parantamisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, kun virheet analysoidaan, dokumentoidaan ja asetetaan tavoitteet yhteisen toiminnan kehitt\u00e4miseksi. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4nvaivaa aiheuttava kest\u00e4v\u00e4n kehityksen analyysi- ja raportointivelvoite voidaan hoitaa hallitusti yritysten v\u00e4list\u00e4 tiedonsiirtoa hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n Kaikesta potentiaalisesta hyv\u00e4st\u00e4 huolimatta monet yritykset viel\u00e4 empiv\u00e4t digitalisaatiokehityksess\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Jakamo -palvelussa monet toimittajayritykset hakevat alustalta asiakkaan sinne automaattisesti v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n tilaustiedon k\u00e4sin, vaikka integraatio ja siten automaattinen tilaustiedon kulku suoraan niiden toiminnanohjausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n olisi helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Syy kehityksen etenem\u00e4tt\u00f6myyteen on usein oman toiminnanohjausj\u00e4rjestelm\u00e4n tekninen j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyys rajapintojen avoimuuden osalta. Pallo voidaan kuitenkin heitt\u00e4\u00e4 yritysjohdolle: eik\u00f6 yritys n\u00e4e itse\u00e4\u00e4n modernina alustatalouden ajan yrityksen\u00e4, jolla on tekniset valmiudet liitty\u00e4 digitaalisesti toimiviin verkostoihin. Kysymys on siis lopulta strateginen.<\/p>\n Useilla yrityksill\u00e4 on jo olemassa erityinen digitalisaatiostrategia, joka asettaa sille suuntaviivat liiketoiminnan kehitt\u00e4miselle alustatalouden ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Mik\u00e4li t\u00e4llaista ei ole, on hyvin suositeltavaa, ett\u00e4 sellainen laadittaisiin. Silloin hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta voisi olla n\u00e4kemys nykyisest\u00e4 ja tulevasta liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja siit\u00e4, mink\u00e4laisena yritys n\u00e4kee itsens\u00e4 osana sit\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 on toki laajempi kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n edell\u00e4 k\u00e4sitelty API-n\u00e4k\u00f6kulma, mutta sekin on syyt\u00e4 huomioida erityisen\u00e4 mahdollistavana tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Digitalisoituvat yritysverkostot \u2013 Diginet -hankkeessa onkin kehitetty erillinen tiekartta yritysten verkostotason digitalisaation edist\u00e4miseen. Se antaa suuntaviivat my\u00f6s digitalisaatiostrategian laatimiseen. Hanketta toteuttavat yhdess\u00e4 Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto ja se on Euroopan unionin osarahoittama.<\/p>\n Jukka Vesalainen<\/strong> Sanna Joensuu-Salo<\/strong> Vesalainen, J., & Hakala, H. (2014). Strategic capability architecture: The role of network capability.\u00a0<\/em>Industrial Marketing Management, 43<\/em>, 938\u2013950.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yrityksen kilpailukyky ei perustu vain tuotteisiin, koneisiin tai osaajiin, vaan siihen, miten yritys rakentaa erilaisista resursseista uniikin kilpailukykyisen kokonaisuuden (Vesalainen & Hakala, 2014). T\u00e4t\u00e4 voi nimitt\u00e4\u00e4 strategiseksi arkkitehtuuriksi eli rakenteeksi, joka yhdist\u00e4\u00e4 yrityksen kyvykkyydet toisiinsa. T\u00e4llaisia kyvykkyyksi\u00e4 ovat esimerkiksi 1) operatiiviset kyvykkyydet, jotka viittaavat yrityksen p\u00e4ivitt\u00e4iseen suorituskykyyn kuten tuotantoon, toimitukseen, myyntiin ja palveluun, 2) dynaamiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":483,"featured_media":138,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-618","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"acf":[],"post_meta":"API:t avaavat ovia: digitaalinen yhteisty\u00f6 teollisuuden uudeksi kilpailukyvyksi<\/h2>\n
Miksi kehitys joskus viiv\u00e4styy ja mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/h2>\n
\nprofessori, emeritus
\nVaasan yliopisto<\/p>\n
\ntutkijayliopettaja
\nSein\u00e4joen ammattikorkeakoulu<\/p>\nL\u00e4hteet<\/h2>\n