Symposium ja työpaja – ohjelma

SymposiumButterfly plain logo

”Perhonen” ei viittaa ainoastaan kauniiseen hyönteiseen, vaan myös käsitteeseen, jolla kuvataan sitä, kuinka pienetkin muutokset järjestelmän alkuolosuhteissa voivat johtaa suuriin ja ennalta arvaamattomiin vaikutuksiin (Palmer, Döring & Seregin, 2014). Pienikin muutos yksittäisessä järjestelmän osassa voi aikaansaada järjestelmässä kaoottisia ja laaja-alaisia vaikutuksia. Tätä ilmiötä kutsutaan perhosefektiksi, ja sen esitti ensimmäisenä meteorologi Ed Lorenz 1960-luvulla. Hänen mukaansa monimutkaisissa järjestelmissä, kuten ilmakehässä, pienten alkuperäisten erojen perusteella voimme osittain ennustaa tulevaa.

Käytämme perhosefektiä kuvaamaan sekä kaaosteoriassa tunnistettuja herkkiä riippuvuuksia (Yorke & Li, 1975) että ilmiötä, jossa pienet lähtötilanteiden eroavaisuudet voivat johtaa hyvin erilaisiin lopputuloksiin. Samalla käytämme termiä kuvaamaan, kuinka näitä radikaalisti erilaisia lopputuloksia voidaan jollain tavalla ennustaa taiteen ja tutkimuksen avulla.

Lorenzin mukaan ”todellinen perhosefekti” liittyy siihen, että tulevaisuutta ei voi täysin purkaa tai hallita – etenkin kun kyse on luonnosta tai globaaleista ilmiöistä. Tulevaisuuden vaikutukset voivat ilmetä odottamattomilla tavoilla, mutta siitä huolimatta on mahdollista kuvitella ja ennakoida vaihtoehtoisia todellisuuksia.

Koska symposiumin painopiste on digitaalisessa teknologiassa ja tietopohjaisissa järjestelmissä (eli tekoälyssä), pyrimme korostamaan datan kaikkialle ulottuvaa läsnäoloa ja huomioimaan sen potentiaalia luovassa työssä. Näyttely tuo esiin digitaalisten maailmojen hyödyntämättömät mahdollisuudet vahvistaa ekologista herkkyyttämme. Se tuo yhteen taiteilijat, heidän teoksensa, tutkijat ja asiantuntijat eri aloilta (tekniikasta, energiasta, tietojenkäsittelystä, liiketaloudesta ja viestinnästä).

 

Lähteet (References)

Palmer, T. N., Döring, A., & Seregin, G. (2014). The real butterfly effect. Nonlinearity, 27(9), R123.

Yorke, J. A., & Li, T. Y. (1975). Period Three Implies Chaos. American Mathematical Monthly, 82(10), 985-992.

 

OHJELMA: 

9:00–9:15 Avaussanat – Rebekah Rousi & Toija Cinque

9:15–10 Avauspuhe – Juhani Risku: Taide ja muotoilu ovat tiedon, taidon, ymmärryksen ja kritiikin korkeamman abstraktion ilmiöitä → Uusi johtajuus alkaa

10–10:15 Kahvitauko

10:15–11:15 Paperiesitykset

11:15–12:15 Lounas (omakustanteinen)

12:15–13:00 Avauspuhe – Anne Stenros: Luovuus

13:00–14:00 Esitelmäesitykset

14:00–14:15 Kahvitauko

14:15–15:00 Fishbowl-keskustelu

 

KEYNOTE: Juhani Risku

Juhani Risku with white hair, white shirt, mustach, beard and glasses.
Juhani Risku

Taide ja muotoilu ovat tiedon, taidon, ymmärryksen ja kritiikin korkeamman abstraktion ilmiöitä –> Uusi johtajuus alkaa

Kuka, mitä, miksi ja miten? Juhani Risku on opiskellut paljon aamuvirkkuna. Mutta hän on myös ollut oppipoikana viidelletoista mestarille 400 MW:n turbiineissa ja generaattoreissa; huone-, rakennus- ja fysikaalisessa akustiikassa; taideteollisuudessa; valokuvauksessa ja monilla muilla aloilla. Lopulta hän väitteli tohtoriksi taiteen, muotoilun ja luovuuden vaikutuksesta startup-yrityksiin. Nyt hän palaa arkkitehtuuriin, taiteeseen ja käsitöihin.

Muotoilu ja taide tarjoavat uuden lähestymistavan johtajuuteen muun muassa siksi, että ne tarjoavat korkeamman abstraktion luovuuteen ja käytännön työhön, yhdistettynä kansalaisrohkeuteen ja eettiseen asenteeseen. Muotoilijat ja taiteilijat ovat erityisen ahkeria, ja he vievät työnsä korkeimmalle tasolle tinkimättä sisällöstä ja laadusta. On myös huomionarvoista, että muotoilun abstraktio on ihmisissä syntymästä asti – koska taide on abstraktio aikuisille.

Muotoilu ja taide muodostavat voimakkaan perhosvaikutuksen: yksittäiset ihmiset nousevat koollekutsujiksi johtamaan tulevaisuutta Fibonaccin lukujonossa 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55… … 17711, 28657…, mahdollistaen kaikkien osallistumisen. Nyt alkaa uusi hype, tästä symposiumista.

Julistus: Muotoilija–taiteilija–käsityöläinen on vahva johtaja, joka luo uutta tulevaisuutta edestä ja esimerkillä, rohkeudella ja etiikalla datassa, energiassa ja teollisuudessa, mutta myös yhteiskunnassa ja tulevaisuuden järjestelmissä.

 

 

Anne Stenros

Anne Stenros
Anne Stenros

 

 

Anne Stenros on suomalainen arkkitehti ja professori, ja hän on toiminut aiemmin KONE Oyj:n muotoilujohtajana sekä maailman ensimmäisenä kaupungin – Helsingin – muotoilujohtajana (CDO). Stenros opiskeli arkkitehtuuria muun muassa Reima Pietilän johdolla Oulun yliopistossa ja Christopher Alexanderin johdolla Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1992. Stenros toimi Design Forum Finlandin johtajana vuosina 1995–2004, minkä jälkeen hän vietti vuoden Aasiassa Hong Kong Design Centren johtajana. Hän toimi KONE Oyj:n ensimmäisenä muotoilujohtajana vuosina 2005–2015, Helsingin kaupungin muotoilujohtajana vuosina 2016–2018 ja perusti Creative Catalystin vuonna 2018 – luennoiden samanaikaisesti eri yliopistoissa, kuten Aalto-yliopistossa (Suomi) ja Nagaokan yliopistossa (Japani). Stenros on myös WIT Forumin perustajajäsen Suomessa.