{"id":10,"date":"2020-05-25T13:54:45","date_gmt":"2020-05-25T10:54:45","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/?page_id=10"},"modified":"2020-05-25T13:54:45","modified_gmt":"2020-05-25T10:54:45","slug":"variables-included-in-finnish","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/variables-included-in-finnish\/","title":{"rendered":"Variables included (in Finnish)"},"content":{"rendered":"<h2>ETLAn tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietokannan muuttujat<\/h2>\n<p>ETLAn tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietokannassa k\u00e4ytetyt tunnusluvut on oikaistu Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN) suosituksia soveltaen. Kaikki luvut on ilmoitettu\u00a0<b>miljoonina euroina<\/b>, jos muuttujan selityksiss\u00e4 ei toisin mainita.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<ul>\n<li>Aalto Aki (1993), Talousel\u00e4m\u00e4-lehden suuryritystietokanta ETLA:ssa, ETLA Discussion Papers no. 441.<\/li>\n<li>ETLAn uudemmat tiedotteet.<\/li>\n<\/ul>\n<hr \/>\n<p><b>PERUSTIEDOT<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Yritysnumero<\/b>\u00a0on jokaiselle yritykselle annettu yksil\u00f6llinen numero.<\/li>\n<li><b>Aakkostusnimi<\/b>\u00a0on yritysnimen muoto, jolla moniosaiset yritysnimet voidaan j\u00e4rkev\u00e4sti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4.\u00a0<b>T\u00e4hti nimen per\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa konsernitietoja<\/b>.<\/li>\n<li><b>Yritysnimi<\/b>\u00a0on yrityksen virallinen, kaupparekisteriin kirjattu nimi.\u00a0<b>T\u00e4hti nimen per\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa konsernitietoja<\/b>. Poikkeustapauksissa on joitakin sisaryrityksi\u00e4, osuuskuntia tai yritysryhmi\u00e4 k\u00e4sitelty taulussa konserneina.<\/li>\n<li><b>Toimiala<\/b>\u00a0on yrityksen p\u00e4\u00e4toimiala, jolta yritys saa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 prosenttia liikevaihdostaan. Muutoin yritys on luokiteltu monialayritykseksi. Tukku- ja v\u00e4hitt\u00e4iskauppaa harjoittavat yritykset on luokiteltu jompaankumpaan toimialoistaan. Toimialat ovat:\n<ul>\n<li>autokauppa<\/li>\n<li>elektroniikka (*)<\/li>\n<li>elintarvike<\/li>\n<li>energiantuotanto<\/li>\n<li>graafinen ja viestint\u00e4<\/li>\n<li>huonekalu<\/li>\n<li>kemia ja muovi<\/li>\n<li>kiinteist\u00f6palvelu (*)<\/li>\n<li>kuljetus ja huolinta<\/li>\n<li>mainostoimisto<\/li>\n<li>metalli<\/li>\n<li>mets\u00e4<\/li>\n<li>moniala<\/li>\n<li>palvelu<\/li>\n<li>p\u00e4ivitt\u00e4istavaratukku<\/li>\n<li>rakennus (*)<\/li>\n<li>rakennus, rakennusaine<\/li>\n<li>rakennusaine (*)<\/li>\n<li>s\u00e4hk\u00f6 ja elektroniikka<\/li>\n<li>tekstiili (*)<\/li>\n<li>telepalvelu (*)<\/li>\n<li>TeVaNaKe<\/li>\n<li>tietotekniikka<\/li>\n<li>tukkukauppa<\/li>\n<li>viestint\u00e4 (*)<\/li>\n<li>v\u00e4hitt\u00e4iskauppa<\/li>\n<li>\u00f6ljykauppa<\/li>\n<\/ul>\n<p>(*)-merkityt, osin uudet ja osin vanhoja tarkentavat toimialanimikkeet on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tilikaudella 1998, ts. niiden avulla ei voi tehd\u00e4 hakuja aiemmilta tilikausilta.<\/li>\n<li><b>Paikkakunta<\/b>\u00a0on yrityksen p\u00e4\u00e4konttorin sijaintipaikka.<\/li>\n<li><b>Tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/b>\u00a0kertoo tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6svuoden ja -kuukauden.<\/li>\n<li><b>Tilikauden pituus<\/b>\u00a0on ilmoitettu kalenterikuukausina.<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>KUSTANNUSRAKENNE<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Liikevaihto<\/b>\u00a0on tuloslaskelman mukainen liikevaihto. 12 kuukaudesta poikkeavia tilikausia ei ole erikseen oikaistu.<\/li>\n<li><b>Liiketoiminnan muut tuotot<\/b>\u00a0(Tilikaudesta 1993 alk.)<\/li>\n<li><b>Osakkuusyhti\u00f6iden liiketoiminta<\/b>, netto. (Tilik. 1993-94)<\/li>\n<li><b>Ainekulut<\/b>\u00a0sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tuloslaskelman aineet ja tarvikkeet, varastojen muutoksen ja valmistuksen omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Valmistus omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n- kohtaan tuloslaskelmassa merkityt summat pienent\u00e4v\u00e4t muuttuvien kulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Varastojen muutos taas kertoo vaihto-omaisuusvaraston muutoksen tilikaudelta. Jos vaihto-omaisuusvarastot ovat kasvaneet tilikauden aikana, merkit\u00e4\u00e4n kasvu miinusmerkkisen\u00e4, jolloin se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ainekuluja.<\/li>\n<li><b>Henkil\u00f6kulut<\/b>\u00a0koostuvat muuttuvista ja kiinteist\u00e4 palkoista henkil\u00f6sivukuluineen.<\/li>\n<li><b>El\u00e4kes\u00e4\u00e4ti\u00f6n vvj kasvulla<\/b>\u00a0oikaistaan tuloslaskelman palkkoja sosiaalikuluineen, jos yrityksell\u00e4 on oma el\u00e4kes\u00e4\u00e4ti\u00f6. Mik\u00e4li vastuuvajaus on tilikauden aikana laskenut, merkit\u00e4\u00e4n luku miinusmerkkisen\u00e4. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Vuokrat<\/b>\u00a0koostuvat tuloslaskelman vuokrista, kuten kone- ja kalustovuokrista.<\/li>\n<li><b>Muut kulut<\/b>-er\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 tuloslaskelman vastaavan er\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 kuluja ovat esim. vakuutus-, toimisto- ja mainoskulut. (Ei tilikauden 1998 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>K\u00c4YTT\u00d6KATE<\/b>\u00a0kertoo paljonko tilikauden liikevaihdosta on j\u00e4\u00e4nyt myyntituottoja kun varsinaisen toiminnan kulut on siit\u00e4 v\u00e4hennetty.<u>HUOM!<\/u>Kirjanpitolain uudistuksen takia vuoden 1999 tuloslaskelmissa ei en\u00e4\u00e4 esiinny k\u00e4ytt\u00f6kate-tietoa. Osa yrityksist\u00e4 on jo siirtynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden lain mukaisia tuloslaskelma- ja tasekaavoja. T\u00e4st\u00e4 johtuen vuoden 1998 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stiedoissa ei ole esitetty k\u00e4ytt\u00f6katetta lainkaan.<\/li>\n<li><b>Rahoituskulut<\/b>\u00a0koostuvat korkokuluista, kurssitappioista ja muista vieraan p\u00e4\u00e4oman kuluista.<\/li>\n<li><b>Rahoitustuotot<\/b>\u00a0sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t korkotuotot, kurssivoitot ja muut rahoitustuotot.<\/li>\n<li><b>V\u00e4litt\u00f6m\u00e4t verot<\/b>\u00a0esitt\u00e4v\u00e4t tilikauden verot ja mahdolliset edellisten vuosien verot.<\/li>\n<li><b>S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset muut kulut<\/b>\u00a0ovat samat kuin tuloslaskelman muut kulut. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset muut tuotot<\/b>\u00a0koostuvat osinkotuotoista ja muista tuotoista. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Laskelman tasaus<\/b><\/li>\n<li><b>RAHOITUSTULOS<\/b>\u00a0kertoo oikaistussa tuloslaskelmassa, kuinka paljon s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liiketoiminta tuottaa tulorahoitusta k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi korvaus- ja laajennusinvestointeihin, k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oman kasvun rahoittamiseen ja p\u00e4\u00e4omapalautuksiin.<\/li>\n<li><b>Oikaistut poistot<\/b>\u00a0esitt\u00e4v\u00e4t tuloslaskelman poistot. Kirjanpitoasetuksen mukaan yritys voi virallisessa tuloslaskelmassa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjanpidon poistojen sijasta suunnitelman mukaisia poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat alkuper\u00e4iseen hankintamenoon ja omaisuuden todenn\u00e4k\u00f6iseen taloudelliseen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4n ja kuvaavat poistotarvetta t\u00e4ten paremmin kuin EVL:n sallimat enimm\u00e4ispoistot. Tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6sanalyysiss\u00e4 oikaistuina poistoina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joko yrityksen esitt\u00e4mi\u00e4 suunnitelman mukaisia poistoja tai EVL:n sallimia enimm\u00e4ispoistoja tai laskennallisia poistoja. Laskennallisten poistojen perustana on omaisuuden j\u00e4lleenhankintameno ja ne jaksotetaan taloudellisen k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n mukaan. Poistoja ei ole eritelty k\u00e4ytt\u00f6omaisuuseritt\u00e4in, vaan ne on esitetty t\u00e4ss\u00e4 kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4isesti.<\/li>\n<li><b>NETTOTULOS<\/b>\u00a0kertoo varsinaisen ja muun s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen liiketoiminnan tuloksen.\n<dl>\n<dt>Nettotulos on laskettu seuraavasti:<\/dt>\n<dd>kirjanpidon k\u00e4ytt\u00f6kate<\/dd>\n<dd>+\/- el\u00e4kes\u00e4\u00e4ti\u00f6n vastuuvajauksen muutos<\/dd>\n<dd>= oikaistu k\u00e4ytt\u00f6kate<\/dd>\n<dd>+ korko- ja muut rahoitustuotot, kurssivoitot<\/dd>\n<dd>&#8211; korko- ja muut rahoituskulut, kurssitappiot<\/dd>\n<dd>&#8211; v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t verot<\/dd>\n<dd>+ s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset muut tuotot<\/dd>\n<dd>&#8211; s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset muut kulut<\/dd>\n<dd>&#8211; poistot<\/dd>\n<dd>&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;<\/dd>\n<dd>= nettotulos<\/dd>\n<\/dl>\n<p>V\u00e4litt\u00f6miin veroihin sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s rahastoista katetut verot.<\/li>\n<li><b>Satunnaiset muut kulut<\/b>\u00a0sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat er\u00e4t, kuten k\u00e4ytt\u00f6omaisuuden myyntitappiot ja arvonalennukset.<\/li>\n<li><b>Satunnaiset muut tuotot<\/b>\u00a0sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vastaavasti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat, kuten k\u00e4ytt\u00f6omaisuuden myyntivoitot.<\/li>\n<li><b>KOKONAISTULOS<\/b>\u00a0kertoo koko toiminnan tulorahoituksen. Jotta kirjanpidollisesta tuloksesta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n todelliseen tulokseen eli kokonaistulokseen, joudutaan tekem\u00e4\u00e4n seuraavanlaiset oikaisut:\n<dl>\n<dt><\/dt>\n<dd>tuloslaskelman kirjanpidollinen tulos<\/dd>\n<dd>+\/- varastovarauksen kasvu\/v\u00e4hennys<\/dd>\n<dd>+\/- muiden varausten kasvu\/v\u00e4hennys<\/dd>\n<dd>+\/- yli-\/alipoistot<\/dd>\n<dd>+\/- el\u00e4kes\u00e4\u00e4ti\u00f6n vastuuvajauksen lis\u00e4ys\/v\u00e4hennys<\/dd>\n<dd>&#8211; rahastoista ohi tulostilin kirjatut kulut<\/dd>\n<dd>+ rahastoista ohi tulostilin kirjatut tuotot<\/dd>\n<dd>+\/- muut korjauser\u00e4t<\/dd>\n<dd>&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;<\/dd>\n<dd>= tilikauden todellinen tulos eli kokonaistulos<\/dd>\n<\/dl>\n<\/li>\n<li><b>Poistoero<\/b>\u00a0kertoo k\u00e4ytt\u00f6omaisuudesta tehtyjen suunnitelman mukaisten poistojen ja kirjanpidon poistojen v\u00e4lisen erotuksen.<\/li>\n<li><b>Varausten kasvu<\/b>\u00a0kertoo yrityksen tekemien kaikkien varausten kasvun tilikauden aikana. Mik\u00e4li varausten kasvun edess\u00e4 on miinusmerkki, on tehtyjen varausten kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 edellisest\u00e4 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 pienentynyt. Varausten kasvattaminen vaikuttaa tilikauden tulokseen sit\u00e4 alentaen. Yrityksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 varauksentekomahdollisuuksia ovat varastovaraus, toimintavaraus, luottotappiovaraus, takuuvaraus, investointivaraus ja j\u00e4lleenhankintavaraus.<\/li>\n<li><b>Muut oikaisuer\u00e4t<\/b>\u00a0-lukua tarvitaan, jotta oikaistussa tuloslaskelmassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tilikauden kirjanpidon tulokseen. T\u00e4h\u00e4n er\u00e4\u00e4n otetaan mukaan oikaistuun tuloslaskelmaan tehdyt korjaukset vastakkaismerkkisin\u00e4.<\/li>\n<li><b>KIRJANPIDON TULOS<\/b><\/li>\n<li><b>LIIKETULOS<\/b>\u00a0(k\u00e4ytt\u00f6kate &#8211; poistot)<\/li>\n<li><b>Ulkopuoliset palvelut<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Valmistevaraston lis\u00e4ys<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Korkokulut<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Muut rahoituskulut<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Valuuttakurssierot<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Osinkotuotot<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Korkotuotot<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Muut rahoitustuotot<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>V\u00e4hemmist\u00f6osuus<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>TASE, VASTAAVAA<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Rahoitusomaisuus<\/b>\u00a0koostuu nimens\u00e4 mukaisesti taseen rahoitusomaisuudesta, johon kuuluvat yrityksen rahat ja pankkisaamiset, myyntisaamiset, lainasaamiset, ennakkomaksut, siirtosaamiset ja muut rahoitusvarat.<\/li>\n<li><b>Vaihto-omaisuus<\/b>\u00a0on virallisen taseen korjaamaton vaihto-omaisuus, joka koostuu aineista ja tarvikkeista, valmisteista\/tavaroista ja muusta vaihto-omaisuudesta.<\/li>\n<li><b>K\u00e4ytt\u00f6omaisuuteen<\/b>\u00a0lasketaan taseen k\u00e4ytt\u00f6omaisuus, kertynyt poistoero sek\u00e4 muu vastaava. K\u00e4ytt\u00f6omaisuuteen kuuluvat ne tuotannontekij\u00e4t ja muut sellaiset sijoitukset, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhten\u00e4 tilikautena. N\u00e4it\u00e4 eri\u00e4 ovat keskener\u00e4iset omat ty\u00f6t, maa- ja vesialueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto, muut aineelliset hy\u00f6dykkeet, osakkeet ja osuudet, aineettomat oikeudet ja muut pitk\u00e4vaikutteiset menot.<\/li>\n<li><b>Muu vastaava<\/b>\u00a0sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vastaavaa-puolen muut oikaisuer\u00e4t, jotta oikaistu tase t\u00e4sm\u00e4isi kirjanpidon vastaavan kanssa. Muita vastaavaa- puolen eri\u00e4 voivat olla konserniaktiiva, arvostuser\u00e4t ja liikearvot.<\/li>\n<li><b>Kertynyt poistoero<\/b>\u00a0kertoo, kuinka suuri on suunnitelman mukaisten poistojen ja kirjanpidollisten poistojen erotus kumulatiivisesti tarkastelukauden alusta l\u00e4htien. (Ei tilik. 1992 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Yhteens\u00e4<\/b>\u00a0on taseen vastaavaa-puolen loppusumma.<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>TASE, VASTATTAVAA<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Lyhytaikaiset velat<\/b>\u00a0sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t taseen vastattavaa-puolen er\u00e4t, kuten ostovelat, ennakkomaksut, siirtovelat, rahoitusvekselit ja muut lyhytaikaiset velat.<\/li>\n<li><b>Pitk\u00e4aikaiset velat<\/b>\u00a0ovat taseen vieraan p\u00e4\u00e4oman eri\u00e4, joiden takaisinmaksuaika on yli vuosi. Pitk\u00e4aikaisia velkoja ovat lainat rahoituslaitoksilta, el\u00e4kelainat ja muut pitk\u00e4aikaiset velat.<\/li>\n<li><b>Varaukset<\/b>-kohdassa ilmoitetaan varaukset ja kertynyt poistoero.<\/li>\n<li><b>Oma p\u00e4\u00e4oma<\/b>\u00a0on t\u00e4ss\u00e4 aineistossa sidotun oman p\u00e4\u00e4oman ja vapaan oman p\u00e4\u00e4oman summa. Sidotun oman p\u00e4\u00e4oman eri\u00e4 ovat osakep\u00e4\u00e4oma, arvonkorotusrahasto, vararahasto ja muu sidottu oma p\u00e4\u00e4oma. Vapaata omaa p\u00e4\u00e4omaa ovat rahastot, edellisten tilikausien tulos ja tilikauden voitto\/tappio.<\/li>\n<li><b>Muu vastattava<\/b>\u00a0ks. taseen vastaavaa. Muu vastattava er\u00e4 koostuu esim. konserneissa v\u00e4hemmist\u00f6osuuksista.<\/li>\n<li><b>Kertynyt poistoero<\/b>\u00a0ks. taseen vastaavaa. (Ei tilik. 1992 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Yhteens\u00e4<\/b>\u00a0on taseen vastattavaa-puolen loppusumma.<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>RAHAN L\u00c4HTEET<\/b><br \/>\nK\u00e4ytt\u00f6- eli liikep\u00e4\u00e4omavirtaan perustuvissa rahoituslaskelmissa tulot esiintyv\u00e4t laskutuksen mukaisina ja lyhytvaikutteiset menot laskutetaan tuotannon aikaansaamiseksi k\u00e4ytettyjen tuotannontekij\u00f6iden mukaisina.T\u00e4ss\u00e4 taulussa k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4omavirtaan perustuva rahoituslaskelma l\u00e4htee suoraan liikkeelle k\u00e4ytt\u00f6katteesta, joka saadaan suoraan kustannusrakenteesta.<\/p>\n<ul>\n<li><b>K\u00e4ytt\u00f6kate<\/b>\u00a0ks. kustannusrakenne.<\/li>\n<li><b>S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset tuotot\/kulut, netto<\/b>\u00a0kertoo oikaistun tuloslaskelman s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten tuottojen ja kulujen erotuksen. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Satunnaiset tuotot\/kulut, netto<\/b>\u00a0kertoo oikaistun tuloslaskelman satunnaisten tuottojen ja kulujen nettoarvon.<\/li>\n<li><b>Pitk\u00e4aikaisten lainojen muutos<\/b>\u00a0lasketaan taseen pitk\u00e4aikaisen vieraan p\u00e4\u00e4oman muutoksena per\u00e4kk\u00e4isten tilikausien tasearvoista ennen tilikaudelle kuuluvien vuosilyhennysten tekemist\u00e4. (Ei tilik. 1986)<\/li>\n<li><b>Oman p\u00e4\u00e4oman maksettu korotus<\/b>\u00a0on rahoituslaskelman er\u00e4, joka kertoo omistajien tekem\u00e4t lis\u00e4sijoitukset yritykseen. Osakeyhti\u00f6ill\u00e4 t\u00e4llainen er\u00e4 on esim. osakep\u00e4\u00e4oman lis\u00e4ys maksullisella osakeannilla.<\/li>\n<li><b>Laskelman tasaus<\/b>\u00a0on er\u00e4, jolla rahan l\u00e4hteet ja rahan k\u00e4ytt\u00f6 saadaan oikaisujen j\u00e4lkeen yht\u00e4suuriksi. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Yhteens\u00e4<\/b>\u00a0kertoo rahan l\u00e4hteiden summan. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Lainojen lyhennykset<\/b>\u00a0(Alkaen tilik. 1999)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>RAHAN K\u00c4YTT\u00d6<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Investoinnit<\/b>\u00a0ovat tilikauden k\u00e4ytt\u00f6omaisuusinvestoinnit, joista ei ole v\u00e4hennetty omaisuuden myynti\u00e4. Investointeja ei ole eritelty t\u00e4ss\u00e4 aineistossa YTN:n suosittelemalla tavalla rakennusinvestointeihin, kone- ja kalustoinvestointeihin ja muihin investointeihin.<\/li>\n<li><b>Nettok\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oman muutos<\/b>\u00a0kertoo nettok\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oman lis\u00e4yksen edellisest\u00e4 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Nettok\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oma saadaan kun rahoitusomaisuuden ja vaihto-omaisuuden summasta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n lyhytaikaiset velat (ilman seuraavan tilikauden lyhennyksi\u00e4). Luku osoittaa kuinka suuri osa rahoitus- ja vaihto-omaisuudesta rahoitetaan pitk\u00e4aikaisella vieraalla p\u00e4\u00e4omalla ja omalla p\u00e4\u00e4omalla. (Ei tilik. 1986)<\/li>\n<li><b>Nettorahoituskulut<\/b>\u00a0ovat korko- ja muiden rahoituskulujen sek\u00e4 korko- ja muiden rahoitustuottojen erotus. Lukuun sis\u00e4ltyv\u00e4t kurssivoitot ja -tappiot.<\/li>\n<li><b>V\u00e4litt\u00f6m\u00e4t verot<\/b>\u00a0ks. kustannusrakenne.<\/li>\n<li><b>Maksetut osingot<\/b>\u00a0ovat yrityksen edellisen tilikauden tuloksen perusteella maksamat osingot.<\/li>\n<li><b>Yhteens\u00e4<\/b>\u00a0kertoo rahan k\u00e4yt\u00f6n summan. Rahoituslaskelmissa rahan l\u00e4hteet = rahan k\u00e4ytt\u00f6. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>TULOSLASKELMAN LIS\u00c4TIEDOT<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Liikevaihdon muutos, %<\/b>\u00a0on laskettu 12 kuukautta vastaavien liikevaihtojen muutoksena. Yrityskauppojen ja fuusioiden vaikutus n\u00e4kyy tunnusluvussa sellaisenaan. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>K\u00e4ytt\u00f6katteen muutos, %<\/b>\u00a0on laskettu 12 kuukautta vastaavien k\u00e4ytt\u00f6katteiden muutoksena. Yrityskauppojen ja fuusioiden vaikutus n\u00e4kyy tunnusluvussa sellaisenaan. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Rahoituskulujen muutos, %<\/b>\u00a0on edellisten tunnuslukujen tavoin laskettu muutos. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Rahoitustuottojen muutos, %<\/b>\u00a0on niinik\u00e4\u00e4n edellisten tunnuslukujen tavoin laskettu muutos. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Tulorahoitus<\/b>\u00a0saadaan rahoitustuloksesta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 satunnaiset muut kulut ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 satunnaiset muut tuotot. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Nettotulos + rahoituskulut<\/b>\u00a0lasketaan yrityksen kustannusrakenteen vastaavista luvuista. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>TASEEN LIS\u00c4TIEDOT<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Vieras p\u00e4\u00e4oma yhteens\u00e4<\/b>\u00a0saadaan kun lasketaan vastattavaa-puolen lyhytaikainen vieras p\u00e4\u00e4oma ja pitk\u00e4aikainen vieras p\u00e4\u00e4oma yhteen.<\/li>\n<li><b>Korollinen vieras p\u00e4\u00e4oma<\/b>\u00a0on pitk\u00e4aikaisen vieraan p\u00e4\u00e4oman ja korollisen lyhytaikaisen vieraan p\u00e4\u00e4oman summa. Korollista lyhytaikaista p\u00e4\u00e4omaa ovat mm. pitk\u00e4aikaisten lainojen lyhennykset ja rahoitusvekselit.<\/li>\n<li><b>Tasesubstanssi<\/b>\u00a0(omat varat) kertoo yrityksen tasetietojen perusteella lasketun &#8220;arvon&#8221;. Tasesubstanssia laskettaessa otetaan mukaan oma p\u00e4\u00e4oma, varaukset ja konserniyhti\u00f6ill\u00e4 n\u00e4iden lis\u00e4ksi v\u00e4hemmist\u00f6osuus.<\/li>\n<li><b>Sijoitettu p\u00e4\u00e4oma<\/b>\u00a0lasketaan tilikauden alku- ja loppuhetken keskiarvona, ja se on aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4n korollisten velkojen suuruinen. Sijoitettu p\u00e4\u00e4oma saadaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taseen loppusummasta korottomat velat eli ostovelat, ennakkomaksut ja siirtovelat sek\u00e4 muut korottomat velat. (Ei tilik. 1986)<\/li>\n<li><b>Pakolliset varaukset<\/b><\/li>\n<li><b>Taseen ulkopuolinen el\u00e4kes\u00e4\u00e4ti\u00f6n vastuuvajaus<\/b>\u00a0ilmoittaa yrityksen el\u00e4kes\u00e4\u00e4ti\u00f6n vastuuvajauksen kattamiseksi suorittamatta olevan summan. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>TOIMINNAN LAAJUUS<\/b><br \/>\nTietoa toiminnan laajuudesta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 karkeaan vertailuun toiminnan volyymin osalta, kun halutaan arvioida esim. yrityksen markkina-asemaa. Toiminnan laajuudessa tapahtuneet muutokset antavat nopeasti viitteit\u00e4 yrityksen myyntimenestyksess\u00e4 ja toiminnan rakenteessa tapahtuneista muutoksista. N\u00e4it\u00e4 lukuja tarkasteltaessa on hyv\u00e4 ottaa huomioon inflaation vaikutus sek\u00e4 muutokset yrityksen rakenteessa.<\/p>\n<ul>\n<li><b>Jalostusarvo<\/b>\u00a0mittaa yrityksen osuutta kansantalouden kasvattajana. Se saadaan kun liikevaihdosta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n aineet ja tarvikkeet, varastojen muutos, toiminnan muut kulut ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n valmistus omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/li>\n<li><b>Vienti<\/b>\u00a0kertoo viennin m\u00e4\u00e4r\u00e4n Suomesta (ts. ei sis\u00e4ll\u00e4 ulkomaantoimintaa).<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>KANNATTAVUUS, P\u00c4\u00c4OMAN TUOTTO<\/b><br \/>\nP\u00e4\u00e4oman tuottoprosentit kuvaavat yrityksen suhteellista kannattavuutta, jossa on my\u00f6s panostekij\u00e4 otettu mukaan. P\u00e4\u00e4oman tuottoprosentteja voidaan verrata esim. vallitseviin markkinakorkoihin.<\/p>\n<ul>\n<li><b>Sijoitetun p\u00e4\u00e4oman kiertonopeus<\/b>\u00a0lasketaan jakamalla liikevaihto sijoitetulla p\u00e4\u00e4omalla, joka on tarkemmin m\u00e4\u00e4ritelty kohdassa taseen lis\u00e4tiedot. (Ei tilik. 1986, 1995)<\/li>\n<li><b>Sijoitetun p\u00e4\u00e4oman tuottoprosentti<\/b>\u00a0kuvaa tulosta tuottoa vaativan eli oman ja korollisen vieraan p\u00e4\u00e4oman suhteen ja se on laskettu kaavalla: (Ei tilik. 1986)\n<pre>\t100 * (nettotulos + korkokulut)\r\n\t-------------------------------\r\n\t       sijoitettu p\u00e4\u00e4oma\r\n<\/pre>\n<p>Kaavassa sijoitettu p\u00e4\u00e4oma on tilikauden alun ja lopun keskiarvo korollisista veloista, arvostuserist\u00e4, varauksista ja omasta p\u00e4\u00e4omasta.<\/li>\n<li><b>Oman p\u00e4\u00e4oman tuotto, %<\/b>\u00a0kuvaa yrityksen kannattavuutta omistajan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja se lasketaan kaavalla: (Ei tilik. 1986)\n<pre>\t          100 * nettotulos\r\n\t-------------------------------------\r\n\toma p\u00e4\u00e4oma + varaukset + arvostuser\u00e4t\r\n<\/pre>\n<p>Nimitt\u00e4j\u00e4 lasketaan kaavassa tilikauden alun ja lopun keskiarvona.<\/li>\n<li><b>Koko p\u00e4\u00e4oman tuotto, %<\/b>\u00a0saadaan kaavasta: (Ei tilik. 1986)\n<pre>\t100 * (nettotulos + rahoituskulut)\r\n        ----------------------------------\r\n           oikaistun taseen loppusumma\r\n<\/pre>\n<p>Oikaistun taseen loppusumma otetaan kaavaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona.<\/li>\n<li><b>P\u00e4\u00e4oman kokonaistuotto, %<\/b>\u00a0saadaan kaavasta: (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)\n<pre>\t100 * (kokonaistulos + rahoituskulut)\r\n        -------------------------------------\r\n           oikaistun taseen loppusumma\r\n<\/pre>\n<p>Nimitt\u00e4j\u00e4 on j\u00e4lleen tilikauden alun ja lopun keskiarvo.<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>RAHOITUS, RAHOITUSRAKENNE<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Nettorahoituskulut\/k\u00e4ytt\u00f6kate, %<\/b>\u00a0(Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>(Tulorahoitus + rahoituskulut) \/ rahoituskulut, %<\/b>\u00a0(Tilik. 1993-94)<\/li>\n<li><b>Rahoitustulos\/investoinnit, %<\/b>\u00a0esitt\u00e4\u00e4, kuinka paljon yritys on kyennyt rahoittamaan investointejaan varsinaisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen liiketoiminnan tuloksella. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Tulorahoitus\/investoinnit, %<\/b>\u00a0(Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Omavaraisuusaste, %<\/b>\u00a0saadaan jakamalla oma p\u00e4\u00e4oma koko p\u00e4\u00e4omalla. Omaan p\u00e4\u00e4omaan on luettu taseen oma p\u00e4\u00e4oma, varaukset, v\u00e4hemmist\u00f6n osuus, konsernireservi ja k\u00e4ytt\u00f6omaisuuden taseeseen kerrytetty poistoero. Koko p\u00e4\u00e4oma saadaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taseen loppusummaan el\u00e4kes\u00e4\u00e4ti\u00f6n vastuuvajaus (ellei se ole taseen veloissa) ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ennakkomaksut ja toimitusluotot. Omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus yrityksen kirjanpidollisesta omaisuudesta on rahoitettu omalla p\u00e4\u00e4omalla.<\/li>\n<li><b>Velat\/liikevaihto, %<\/b>\u00a0(Ei tilik. 1995 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Korolliset velat\/rahoitustulos<\/b>\u00a0(Ei tilik. 1995 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Vieraan p\u00e4\u00e4oman keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen korko, %<\/b>\u00a0lasketaan jakamalla tuloslaskelman korkokulut korollisella vieraalla p\u00e4\u00e4omalla. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1997 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Gearing<\/b>, yrityksen nettovelat \/ oma p\u00e4\u00e4oma. (1995 alkaen)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>K\u00c4YTT\u00d6P\u00c4\u00c4OMAN ER\u00c4T<\/b><br \/>\nCurrent ration ja quick ration tarkoituksena on osoittaa, kuinka turvatussa asemassa lyhyen vieraan p\u00e4\u00e4oman sijoittajat ovat yrityksen toiminnan yll\u00e4tt\u00e4en loppuessa. N\u00e4iden tunnuslukujen kohdalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jossa rahoitusomaisuuden pit\u00e4isi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suuri kuin lyhytaikainen vieras p\u00e4\u00e4oma, jolloin quick ration (acid test) pit\u00e4isi olla suurempi kuin 1. Rahoitus- ja vaihto-omaisuuden tulisi olla vastaavasti kaksi kertaa suurempi kuin lyhytaikainen vieras p\u00e4\u00e4oma eli current ration tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2.<\/p>\n<ul>\n<li><b>Current ratio<\/b>\u00a0saadaan kaavasta:\n<pre>\trahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus\r\n\t----------------------------------\r\n\t       lyhytaikaiset velat\r\n<\/pre>\n<\/li>\n<li><b>Quick ration<\/b>\u00a0kaava on:\n<pre>\t         rahoitusomaisuus\r\n\t-----------------------------------\r\n\tlyhytaikaiset velat - ennakkomaksut\r\n<\/pre>\n<\/li>\n<li><b>Myyntisaamisten kiertoaika (p\u00e4ivin\u00e4):<\/b>\n<pre>\t365 * myyntisaamiset\r\n\t--------------------\r\n\t    liikevaihto\r\n<\/pre>\n<\/li>\n<li><b>Ostovelkojen kiertoaika (p\u00e4ivin\u00e4):<\/b>\n<pre>\t  365 * ostovelat\r\n\t---------------------\r\n\taine- ja tarvikeostot\r\n<\/pre>\n<\/li>\n<li><b>Vaihto-omaisuuden kiertoaika (p\u00e4ivin\u00e4):<\/b>\n<pre>     \t 365 * vaihto-omaisuus\r\n\t------------------------\r\n\tliikevaihto - myyntikate\r\n<\/pre>\n<\/li>\n<li><b>K\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oma<\/b>\u00a0kuvaa yrityksen juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Se osoittaa liiketoiminnan rahoitustarpeen, joka on katettava korollisella vieraalla p\u00e4\u00e4omalla tai omalla p\u00e4\u00e4omalla. K\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oma lasketaan seuraavasti:\n<pre>\tmyyntisaamiset\r\n\t+ vaihto-omaisuus\r\n\t+ vaihto-omaisuudesta suoritetut ennakot\r\n\t- ostovelat\r\n\t- saadut ennakot\r\n\t-----------------------------------------\r\n\t= k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oma\r\n<\/pre>\n<\/li>\n<li><b>Nettok\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oma<\/b>\u00a0osoittaa, kuinka suuri osa rahoitus- ja vaihto- omaisuudesta rahoitetaan pitk\u00e4aikaisella vieraalla p\u00e4\u00e4omalla ja omalla p\u00e4\u00e4omalla. Nettok\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oma lasketaan kaavalla:\n<pre>\trahoitusomaisuus\r\n\t+ vaihto-omaisuus\r\n\t- lyhytaikaiset velat (ilman seur. kauden lyhennyksi\u00e4)\r\n\t------------------------------------------------------\r\n\t= nettok\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4oma<\/pre>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>KRIISIN ENNAKOINTI<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>S&amp;M kriisitunnusluku (0,0)<\/b>\u00a0on Sharman ja Mahajanin kehitt\u00e4m\u00e4 tunnusluku konkurssin ennustamiseksi. S&amp;M kriisitunnusluku on erottelufunktio, joka muodostuu kahdesta muusta tunnusluvusta. Ensimm\u00e4inen tunnusluku on p\u00e4\u00e4oman tuottoprosentti ja toinen current ratio. Erottelufunktion arvo vuotta ennen konkurssia laskettuna on seuraava: z = -0.862 + 3.679 * (tunnusluku 1) + 0.380 * (tunnusluku 2). Jos t\u00e4m\u00e4n erottelufunktion arvo on negatiivinen, niin yritys luokitellaan konkurssiyritykseksi. (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Z-luku (-4.55)<\/b>\u00a0on Suomessa konkurssin ennustamiseen k\u00e4ytetty tunnusluku. Se koostuu kolmesta tunnusluvusta, joista ensimm\u00e4inen mittaa tulorahoituksen riitt\u00e4vyytt\u00e4. Toinen tunnusluku mittaa yrityksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 enimm\u00e4islis\u00e4luottom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kolmas on velkaantumisaste. Kaikki tunnusluvut on laskettu suhteessa yrityksen taseen loppusummaan. N\u00e4iden yhdistetty tunnusluku (Z-luku) eli erottelufunktio lasketaan kaavasta: Z = 0.049 * (tunnusluku 1) + 0.021 * (tunnusluku 2) -0.048 * (tunnusluku 3). Jos kaavasta yritykselle saatu Z-arvo on pienempi kuin kriittinen erottelupistem\u00e4\u00e4r\u00e4 -4.55, se luokitellaan konkurssiyritykseksi. Nykyisen tulkinnan mukaan kriittinen Z-arvo olisi laskenut noin arvoon -6, koska rahoittajat siet\u00e4v\u00e4t yrityksilt\u00e4 selv\u00e4sti aiempaa suurempaa velkaantuneisuutta.<\/li>\n<li><b>Tulorahoitus + rahoituskulut<\/b>, kertoo paljonko yrityksen liiketoiminta tuottaa tuloa toiminnasta aiheutuneiden rahoituskulujen kattamiseen. (Ei tilik. 1994 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>HENKIL\u00d6ST\u00d6<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Henkil\u00f6st\u00f6<\/b>\u00a0on yrityksen tilikauden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/li>\n<li><b>Henkil\u00f6st\u00f6n muutos<\/b>\u00a0kertoo yrityksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen henkil\u00f6st\u00f6n muutoksen edellisest\u00e4 tilikaudesta. (Ei tilik. 1986)<\/li>\n<li><b>Liikevaihto\/hl\u00f6<\/b>\u00a0(tuhansina markkoina).<\/li>\n<li><b>Jalostusarvo\/hl\u00f6<\/b>\u00a0(tuhansina markkoina).<\/li>\n<li><b>Nettotulos\/hl\u00f6<\/b>\u00a0(tuhansina markkoina).<\/li>\n<li><b>Henkil\u00f6kulut\/hl\u00f6<\/b>\u00a0(tuhansina markkoina).<\/li>\n<li><b>(Henkil\u00f6kulut\/hl\u00f6)\/kk<\/b>\u00a0(markkoina). (Ei tilik. 1997 j\u00e4lkeen)<\/li>\n<li><b>Resurssiluku, % (Mainosuutiset)<\/b>\u00a0yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa sek\u00e4 raha- ett\u00e4 henkisen p\u00e4\u00e4oman ja arvioi yrityksen saavutuksia suhteessa siin\u00e4 olevaan kokonaisresurssiin. Resurssiluku lasketaan kaavasta: (Ei tilik. 1986 eik\u00e4 1994 j\u00e4lkeen)\n<pre>100 * (nettotulos + maksetut korot + muut rahoituskulut + maksetut palkat)\r\n--------------------------------------------------------------------------\r\n                           sijoitettu p\u00e4\u00e4oma + W\r\n<\/pre>\n<p>Kaavassa W on yrityksen nykyarvoon diskontattu palkkasumma. Henkil\u00f6st\u00f6n laskennallinen arvo saadaan, kun palkkasumman arvioidaan kasvavan viisi prosenttia vuodessa nelj\u00e4n\u00e4 seuraavana vuotena. T\u00e4m\u00e4 tulevaisuuden palkkasumma diskontataan nykyarvoon 10 prosentin korolla, jolloin saadaan kaavan W. Diskontattu palkkasumma edustaa siis sit\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa, joka yrityksell\u00e4 on henkil\u00f6st\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>ARVOSTELU (0-10 ASTEIKKO)<\/b>\u00a0(Tilik. 1993 alkaen 4-10)<br \/>\nArvostelu asteikolla 0-10 kokoaa yhteen yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden keskeisimm\u00e4t mittarit. Viimeinen muuttuja &#8220;edellisten painotettu yleisarvosana&#8221; on laskettu siten, ett\u00e4 tilikauden sijoitetun p\u00e4\u00e4oman tuotto, omavaraisuusaste ja current ratio on arvosteltu kukin erikseen asteikolla 0-10. Kolmesta arvosanasta lasketaan keskiarvo siten, ett\u00e4 sijoitetun p\u00e4\u00e4oman tuottoa, joka on kannattavuuden keskeisin tunnusluku, on painotettu kertoimella 2. Arvostelu on seuraavista tunnusluvuista:<\/p>\n<ul>\n<li><b>Sijoitetun p\u00e4\u00e4oman tuotto, %<\/b>\u00a0(Ei tilik. 1986)<\/li>\n<li><b>Omavaraisuusaste, %<\/b><\/li>\n<li><b>Current ratio<\/b><\/li>\n<li><b>Edellisten painotettu yleisarvosana<\/b>\u00a0(Ei tilik. 1986)<\/li>\n<li><b>Gearing, TE-arvosana<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Uusi TE-arvosana<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<\/ul>\n<p><b>UUSIMMAT MUUTTUJAT:<\/b><\/p>\n<ul>\n<li><b>Rahoituskulut\/korolliset velat<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Nettovelat\/liikevaihto<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Korkokulut<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Osinkotuottoprosentti<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Nettovelat<\/b>\u00a0(1999 alkaen)<\/li>\n<li><b>Rahoitusvarat<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Nettotulos \/ Osake<\/b>\u00a0Tunnuslukua laskettaessa osakem\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on oikaistu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen osakem\u00e4\u00e4r\u00e4. (1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>P\/E-luku<\/b>\u00a0Laskettu jakamalla osakkeen viimeinen kaupantekokurssi nettotuloksella osaketta kohti. (1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Osinkosuhde<\/b>\u00a0Laskettu kaavalla: 100 * (osinko\/osake)\/(nettotulos\/osake). (1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Kaupantekokurssi<\/b>\u00a0Tilikauden viimeinen p\u00f6rssinoteeraus. (1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Markkina-arvo<\/b>\u00a0Listatun yrityksen markkina-arvo.(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>Omistajan vuotuinen tuottoprosentti<\/b>\u00a0Saadaan, kun tilikauden alun osakekurssiin suhteutetaan saatu osinko ja osakkeen arvonnousu tilikauden ajalta. (1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>TP-havaintojen lkm per yritys<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>TP:n j\u00e4rjestysnumero per yritys<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<li><b>K\u00e4\u00e4nteinen TP:n j\u00e4rj.numero per yritys<\/b>\u00a0(1998 alkaen)<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ETLAn tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietokannan muuttujat ETLAn tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietokannassa k\u00e4ytetyt tunnusluvut on oikaistu Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN) suosituksia soveltaen. Kaikki luvut on ilmoitettu\u00a0miljoonina euroina, jos muuttujan selityksiss\u00e4 ei toisin mainita. L\u00e4hteet: Aalto Aki (1993), Talousel\u00e4m\u00e4-lehden suuryritystietokanta ETLA:ssa, ETLA Discussion Papers no. 441. ETLAn uudemmat tiedotteet. PERUSTIEDOT Yritysnumero\u00a0on jokaiselle yritykselle annettu yksil\u00f6llinen numero. Aakkostusnimi\u00a0on yritysnimen muoto, jolla moniosaiset yritysnimet voidaan j\u00e4rkev\u00e4sti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4.\u00a0T\u00e4hti [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":59,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-10","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/users\/59"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions\/11"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/accfindatabases\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}