Variables included (in Finnish)

ETLAn tilinpäätöstietokannan muuttujat

ETLAn tilinpäätöstietokannassa käytetyt tunnusluvut on oikaistu Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN) suosituksia soveltaen. Kaikki luvut on ilmoitettu miljoonina euroina, jos muuttujan selityksissä ei toisin mainita.

Lähteet:

  • Aalto Aki (1993), Talouselämä-lehden suuryritystietokanta ETLA:ssa, ETLA Discussion Papers no. 441.
  • ETLAn uudemmat tiedotteet.

PERUSTIEDOT

  • Yritysnumero on jokaiselle yritykselle annettu yksilöllinen numero.
  • Aakkostusnimi on yritysnimen muoto, jolla moniosaiset yritysnimet voidaan järkevästi järjestää. Tähti nimen perässä tarkoittaa konsernitietoja.
  • Yritysnimi on yrityksen virallinen, kaupparekisteriin kirjattu nimi. Tähti nimen perässä tarkoittaa konsernitietoja. Poikkeustapauksissa on joitakin sisaryrityksiä, osuuskuntia tai yritysryhmiä käsitelty taulussa konserneina.
  • Toimiala on yrityksen päätoimiala, jolta yritys saa vähintään 60 prosenttia liikevaihdostaan. Muutoin yritys on luokiteltu monialayritykseksi. Tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavat yritykset on luokiteltu jompaankumpaan toimialoistaan. Toimialat ovat:
    • autokauppa
    • elektroniikka (*)
    • elintarvike
    • energiantuotanto
    • graafinen ja viestintä
    • huonekalu
    • kemia ja muovi
    • kiinteistöpalvelu (*)
    • kuljetus ja huolinta
    • mainostoimisto
    • metalli
    • metsä
    • moniala
    • palvelu
    • päivittäistavaratukku
    • rakennus (*)
    • rakennus, rakennusaine
    • rakennusaine (*)
    • sähkö ja elektroniikka
    • tekstiili (*)
    • telepalvelu (*)
    • TeVaNaKe
    • tietotekniikka
    • tukkukauppa
    • viestintä (*)
    • vähittäiskauppa
    • öljykauppa

    (*)-merkityt, osin uudet ja osin vanhoja tarkentavat toimialanimikkeet on otettu käyttöön tilikaudella 1998, ts. niiden avulla ei voi tehdä hakuja aiemmilta tilikausilta.

  • Paikkakunta on yrityksen pääkonttorin sijaintipaikka.
  • Tilinpäätös kertoo tilinpäätösvuoden ja -kuukauden.
  • Tilikauden pituus on ilmoitettu kalenterikuukausina.

KUSTANNUSRAKENNE

  • Liikevaihto on tuloslaskelman mukainen liikevaihto. 12 kuukaudesta poikkeavia tilikausia ei ole erikseen oikaistu.
  • Liiketoiminnan muut tuotot (Tilikaudesta 1993 alk.)
  • Osakkuusyhtiöiden liiketoiminta, netto. (Tilik. 1993-94)
  • Ainekulut sisältävät tuloslaskelman aineet ja tarvikkeet, varastojen muutoksen ja valmistuksen omaan käyttöön. Valmistus omaan käyttöön- kohtaan tuloslaskelmassa merkityt summat pienentävät muuttuvien kulujen määrää. Varastojen muutos taas kertoo vaihto-omaisuusvaraston muutoksen tilikaudelta. Jos vaihto-omaisuusvarastot ovat kasvaneet tilikauden aikana, merkitään kasvu miinusmerkkisenä, jolloin se vähentää ainekuluja.
  • Henkilökulut koostuvat muuttuvista ja kiinteistä palkoista henkilösivukuluineen.
  • Eläkesäätiön vvj kasvulla oikaistaan tuloslaskelman palkkoja sosiaalikuluineen, jos yrityksellä on oma eläkesäätiö. Mikäli vastuuvajaus on tilikauden aikana laskenut, merkitään luku miinusmerkkisenä. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • Vuokrat koostuvat tuloslaskelman vuokrista, kuten kone- ja kalustovuokrista.
  • Muut kulut-erä esittää tuloslaskelman vastaavan erän. Näitä kuluja ovat esim. vakuutus-, toimisto- ja mainoskulut. (Ei tilikauden 1998 jälkeen)
  • KÄYTTÖKATE kertoo paljonko tilikauden liikevaihdosta on jäänyt myyntituottoja kun varsinaisen toiminnan kulut on siitä vähennetty.HUOM!Kirjanpitolain uudistuksen takia vuoden 1999 tuloslaskelmissa ei enää esiinny käyttökate-tietoa. Osa yrityksistä on jo siirtynyt käyttämään uuden lain mukaisia tuloslaskelma- ja tasekaavoja. Tästä johtuen vuoden 1998 tilinpäätöstiedoissa ei ole esitetty käyttökatetta lainkaan.
  • Rahoituskulut koostuvat korkokuluista, kurssitappioista ja muista vieraan pääoman kuluista.
  • Rahoitustuotot sisältävät korkotuotot, kurssivoitot ja muut rahoitustuotot.
  • Välittömät verot esittävät tilikauden verot ja mahdolliset edellisten vuosien verot.
  • Säännölliset muut kulut ovat samat kuin tuloslaskelman muut kulut. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • Säännölliset muut tuotot koostuvat osinkotuotoista ja muista tuotoista. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • Laskelman tasaus
  • RAHOITUSTULOS kertoo oikaistussa tuloslaskelmassa, kuinka paljon säännöllinen liiketoiminta tuottaa tulorahoitusta käytettäväksi korvaus- ja laajennusinvestointeihin, käyttöpääoman kasvun rahoittamiseen ja pääomapalautuksiin.
  • Oikaistut poistot esittävät tuloslaskelman poistot. Kirjanpitoasetuksen mukaan yritys voi virallisessa tuloslaskelmassa käyttää kirjanpidon poistojen sijasta suunnitelman mukaisia poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat alkuperäiseen hankintamenoon ja omaisuuden todennäköiseen taloudelliseen käyttöikään ja kuvaavat poistotarvetta täten paremmin kuin EVL:n sallimat enimmäispoistot. Tilinpäätösanalyysissä oikaistuina poistoina käytetään joko yrityksen esittämiä suunnitelman mukaisia poistoja tai EVL:n sallimia enimmäispoistoja tai laskennallisia poistoja. Laskennallisten poistojen perustana on omaisuuden jälleenhankintameno ja ne jaksotetaan taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistoja ei ole eritelty käyttöomaisuuserittäin, vaan ne on esitetty tässä kokonaismääräisesti.
  • NETTOTULOS kertoo varsinaisen ja muun säännöllisen liiketoiminnan tuloksen.
    Nettotulos on laskettu seuraavasti:
    kirjanpidon käyttökate
    +/- eläkesäätiön vastuuvajauksen muutos
    = oikaistu käyttökate
    + korko- ja muut rahoitustuotot, kurssivoitot
    – korko- ja muut rahoituskulut, kurssitappiot
    – välittömät verot
    + säännölliset muut tuotot
    – säännölliset muut kulut
    – poistot
    ———————————————
    = nettotulos

    Välittömiin veroihin sisältyvät myös rahastoista katetut verot.

  • Satunnaiset muut kulut sisältävät yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät, kuten käyttöomaisuuden myyntitappiot ja arvonalennukset.
  • Satunnaiset muut tuotot sisältävät vastaavasti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat, kuten käyttöomaisuuden myyntivoitot.
  • KOKONAISTULOS kertoo koko toiminnan tulorahoituksen. Jotta kirjanpidollisesta tuloksesta päästään todelliseen tulokseen eli kokonaistulokseen, joudutaan tekemään seuraavanlaiset oikaisut:
    tuloslaskelman kirjanpidollinen tulos
    +/- varastovarauksen kasvu/vähennys
    +/- muiden varausten kasvu/vähennys
    +/- yli-/alipoistot
    +/- eläkesäätiön vastuuvajauksen lisäys/vähennys
    – rahastoista ohi tulostilin kirjatut kulut
    + rahastoista ohi tulostilin kirjatut tuotot
    +/- muut korjauserät
    ————————————————
    = tilikauden todellinen tulos eli kokonaistulos
  • Poistoero kertoo käyttöomaisuudesta tehtyjen suunnitelman mukaisten poistojen ja kirjanpidon poistojen välisen erotuksen.
  • Varausten kasvu kertoo yrityksen tekemien kaikkien varausten kasvun tilikauden aikana. Mikäli varausten kasvun edessä on miinusmerkki, on tehtyjen varausten kokonaismäärä edellisestä tilinpäätöksestä pienentynyt. Varausten kasvattaminen vaikuttaa tilikauden tulokseen sitä alentaen. Yrityksen tärkeimpiä varauksentekomahdollisuuksia ovat varastovaraus, toimintavaraus, luottotappiovaraus, takuuvaraus, investointivaraus ja jälleenhankintavaraus.
  • Muut oikaisuerät -lukua tarvitaan, jotta oikaistussa tuloslaskelmassa päästään tilikauden kirjanpidon tulokseen. Tähän erään otetaan mukaan oikaistuun tuloslaskelmaan tehdyt korjaukset vastakkaismerkkisinä.
  • KIRJANPIDON TULOS
  • LIIKETULOS (käyttökate – poistot)
  • Ulkopuoliset palvelut (1999 alkaen)
  • Valmistevaraston lisäys (1999 alkaen)
  • Korkokulut (1999 alkaen)
  • Muut rahoituskulut (1999 alkaen)
  • Valuuttakurssierot (1999 alkaen)
  • Osinkotuotot (1999 alkaen)
  • Korkotuotot (1999 alkaen)
  • Muut rahoitustuotot (1999 alkaen)
  • Vähemmistöosuus (1999 alkaen)

TASE, VASTAAVAA

  • Rahoitusomaisuus koostuu nimensä mukaisesti taseen rahoitusomaisuudesta, johon kuuluvat yrityksen rahat ja pankkisaamiset, myyntisaamiset, lainasaamiset, ennakkomaksut, siirtosaamiset ja muut rahoitusvarat.
  • Vaihto-omaisuus on virallisen taseen korjaamaton vaihto-omaisuus, joka koostuu aineista ja tarvikkeista, valmisteista/tavaroista ja muusta vaihto-omaisuudesta.
  • Käyttöomaisuuteen lasketaan taseen käyttöomaisuus, kertynyt poistoero sekä muu vastaava. Käyttöomaisuuteen kuuluvat ne tuotannontekijät ja muut sellaiset sijoitukset, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Näitä eriä ovat keskeneräiset omat työt, maa- ja vesialueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto, muut aineelliset hyödykkeet, osakkeet ja osuudet, aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot.
  • Muu vastaava sisältää vastaavaa-puolen muut oikaisuerät, jotta oikaistu tase täsmäisi kirjanpidon vastaavan kanssa. Muita vastaavaa- puolen eriä voivat olla konserniaktiiva, arvostuserät ja liikearvot.
  • Kertynyt poistoero kertoo, kuinka suuri on suunnitelman mukaisten poistojen ja kirjanpidollisten poistojen erotus kumulatiivisesti tarkastelukauden alusta lähtien. (Ei tilik. 1992 jälkeen)
  • Yhteensä on taseen vastaavaa-puolen loppusumma.

TASE, VASTATTAVAA

  • Lyhytaikaiset velat sisältävät taseen vastattavaa-puolen erät, kuten ostovelat, ennakkomaksut, siirtovelat, rahoitusvekselit ja muut lyhytaikaiset velat.
  • Pitkäaikaiset velat ovat taseen vieraan pääoman eriä, joiden takaisinmaksuaika on yli vuosi. Pitkäaikaisia velkoja ovat lainat rahoituslaitoksilta, eläkelainat ja muut pitkäaikaiset velat.
  • Varaukset-kohdassa ilmoitetaan varaukset ja kertynyt poistoero.
  • Oma pääoma on tässä aineistossa sidotun oman pääoman ja vapaan oman pääoman summa. Sidotun oman pääoman eriä ovat osakepääoma, arvonkorotusrahasto, vararahasto ja muu sidottu oma pääoma. Vapaata omaa pääomaa ovat rahastot, edellisten tilikausien tulos ja tilikauden voitto/tappio.
  • Muu vastattava ks. taseen vastaavaa. Muu vastattava erä koostuu esim. konserneissa vähemmistöosuuksista.
  • Kertynyt poistoero ks. taseen vastaavaa. (Ei tilik. 1992 jälkeen)
  • Yhteensä on taseen vastattavaa-puolen loppusumma.

RAHAN LÄHTEET
Käyttö- eli liikepääomavirtaan perustuvissa rahoituslaskelmissa tulot esiintyvät laskutuksen mukaisina ja lyhytvaikutteiset menot laskutetaan tuotannon aikaansaamiseksi käytettyjen tuotannontekijöiden mukaisina.Tässä taulussa käyttöpääomavirtaan perustuva rahoituslaskelma lähtee suoraan liikkeelle käyttökatteesta, joka saadaan suoraan kustannusrakenteesta.

  • Käyttökate ks. kustannusrakenne.
  • Säännölliset tuotot/kulut, netto kertoo oikaistun tuloslaskelman säännöllisten tuottojen ja kulujen erotuksen. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • Satunnaiset tuotot/kulut, netto kertoo oikaistun tuloslaskelman satunnaisten tuottojen ja kulujen nettoarvon.
  • Pitkäaikaisten lainojen muutos lasketaan taseen pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksena peräkkäisten tilikausien tasearvoista ennen tilikaudelle kuuluvien vuosilyhennysten tekemistä. (Ei tilik. 1986)
  • Oman pääoman maksettu korotus on rahoituslaskelman erä, joka kertoo omistajien tekemät lisäsijoitukset yritykseen. Osakeyhtiöillä tällainen erä on esim. osakepääoman lisäys maksullisella osakeannilla.
  • Laskelman tasaus on erä, jolla rahan lähteet ja rahan käyttö saadaan oikaisujen jälkeen yhtäsuuriksi. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
  • Yhteensä kertoo rahan lähteiden summan. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
  • Lainojen lyhennykset (Alkaen tilik. 1999)

RAHAN KÄYTTÖ

  • Investoinnit ovat tilikauden käyttöomaisuusinvestoinnit, joista ei ole vähennetty omaisuuden myyntiä. Investointeja ei ole eritelty tässä aineistossa YTN:n suosittelemalla tavalla rakennusinvestointeihin, kone- ja kalustoinvestointeihin ja muihin investointeihin.
  • Nettokäyttöpääoman muutos kertoo nettokäyttöpääoman lisäyksen edellisestä tilinpäätöksestä. Nettokäyttöpääoma saadaan kun rahoitusomaisuuden ja vaihto-omaisuuden summasta vähennetään lyhytaikaiset velat (ilman seuraavan tilikauden lyhennyksiä). Luku osoittaa kuinka suuri osa rahoitus- ja vaihto-omaisuudesta rahoitetaan pitkäaikaisella vieraalla pääomalla ja omalla pääomalla. (Ei tilik. 1986)
  • Nettorahoituskulut ovat korko- ja muiden rahoituskulujen sekä korko- ja muiden rahoitustuottojen erotus. Lukuun sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot.
  • Välittömät verot ks. kustannusrakenne.
  • Maksetut osingot ovat yrityksen edellisen tilikauden tuloksen perusteella maksamat osingot.
  • Yhteensä kertoo rahan käytön summan. Rahoituslaskelmissa rahan lähteet = rahan käyttö. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)

TULOSLASKELMAN LISÄTIEDOT

  • Liikevaihdon muutos, % on laskettu 12 kuukautta vastaavien liikevaihtojen muutoksena. Yrityskauppojen ja fuusioiden vaikutus näkyy tunnusluvussa sellaisenaan. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
  • Käyttökatteen muutos, % on laskettu 12 kuukautta vastaavien käyttökatteiden muutoksena. Yrityskauppojen ja fuusioiden vaikutus näkyy tunnusluvussa sellaisenaan. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
  • Rahoituskulujen muutos, % on edellisten tunnuslukujen tavoin laskettu muutos. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
  • Rahoitustuottojen muutos, % on niinikään edellisten tunnuslukujen tavoin laskettu muutos. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
  • Tulorahoitus saadaan rahoitustuloksesta vähentämällä siitä satunnaiset muut kulut ja lisäämällä satunnaiset muut tuotot. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • Nettotulos + rahoituskulut lasketaan yrityksen kustannusrakenteen vastaavista luvuista. (Ei tilik. 1994 jälkeen)

TASEEN LISÄTIEDOT

  • Vieras pääoma yhteensä saadaan kun lasketaan vastattavaa-puolen lyhytaikainen vieras pääoma ja pitkäaikainen vieras pääoma yhteen.
  • Korollinen vieras pääoma on pitkäaikaisen vieraan pääoman ja korollisen lyhytaikaisen vieraan pääoman summa. Korollista lyhytaikaista pääomaa ovat mm. pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja rahoitusvekselit.
  • Tasesubstanssi (omat varat) kertoo yrityksen tasetietojen perusteella lasketun “arvon”. Tasesubstanssia laskettaessa otetaan mukaan oma pääoma, varaukset ja konserniyhtiöillä näiden lisäksi vähemmistöosuus.
  • Sijoitettu pääoma lasketaan tilikauden alku- ja loppuhetken keskiarvona, ja se on aina vähintään korollisten velkojen suuruinen. Sijoitettu pääoma saadaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat eli ostovelat, ennakkomaksut ja siirtovelat sekä muut korottomat velat. (Ei tilik. 1986)
  • Pakolliset varaukset
  • Taseen ulkopuolinen eläkesäätiön vastuuvajaus ilmoittaa yrityksen eläkesäätiön vastuuvajauksen kattamiseksi suorittamatta olevan summan. (Ei tilik. 1994 jälkeen)

TOIMINNAN LAAJUUS
Tietoa toiminnan laajuudesta voidaan käyttää karkeaan vertailuun toiminnan volyymin osalta, kun halutaan arvioida esim. yrityksen markkina-asemaa. Toiminnan laajuudessa tapahtuneet muutokset antavat nopeasti viitteitä yrityksen myyntimenestyksessä ja toiminnan rakenteessa tapahtuneista muutoksista. Näitä lukuja tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon inflaation vaikutus sekä muutokset yrityksen rakenteessa.

  • Jalostusarvo mittaa yrityksen osuutta kansantalouden kasvattajana. Se saadaan kun liikevaihdosta vähennetään aineet ja tarvikkeet, varastojen muutos, toiminnan muut kulut ja lisätään valmistus omaan käyttöön.
  • Vienti kertoo viennin määrän Suomesta (ts. ei sisällä ulkomaantoimintaa).

KANNATTAVUUS, PÄÄOMAN TUOTTO
Pääoman tuottoprosentit kuvaavat yrityksen suhteellista kannattavuutta, jossa on myös panostekijä otettu mukaan. Pääoman tuottoprosentteja voidaan verrata esim. vallitseviin markkinakorkoihin.

  • Sijoitetun pääoman kiertonopeus lasketaan jakamalla liikevaihto sijoitetulla pääomalla, joka on tarkemmin määritelty kohdassa taseen lisätiedot. (Ei tilik. 1986, 1995)
  • Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kuvaa tulosta tuottoa vaativan eli oman ja korollisen vieraan pääoman suhteen ja se on laskettu kaavalla: (Ei tilik. 1986) 
    	100 * (nettotulos + korkokulut)
	-------------------------------
	       sijoitettu pääoma

    Kaavassa sijoitettu pääoma on tilikauden alun ja lopun keskiarvo korollisista veloista, arvostuseristä, varauksista ja omasta pääomasta.

  • Oman pääoman tuotto, % kuvaa yrityksen kannattavuutta omistajan näkökulmasta ja se lasketaan kaavalla: (Ei tilik. 1986) 
    	          100 * nettotulos
	-------------------------------------
	oma pääoma + varaukset + arvostuserät

    Nimittäjä lasketaan kaavassa tilikauden alun ja lopun keskiarvona.

  • Koko pääoman tuotto, % saadaan kaavasta: (Ei tilik. 1986) 
    	100 * (nettotulos + rahoituskulut)
        ----------------------------------
           oikaistun taseen loppusumma

    Oikaistun taseen loppusumma otetaan kaavaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona.

  • Pääoman kokonaistuotto, % saadaan kaavasta: (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen) 
    	100 * (kokonaistulos + rahoituskulut)
        -------------------------------------
           oikaistun taseen loppusumma

    Nimittäjä on jälleen tilikauden alun ja lopun keskiarvo.

RAHOITUS, RAHOITUSRAKENNE

  • Nettorahoituskulut/käyttökate, % (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • (Tulorahoitus + rahoituskulut) / rahoituskulut, % (Tilik. 1993-94)
  • Rahoitustulos/investoinnit, % esittää, kuinka paljon yritys on kyennyt rahoittamaan investointejaan varsinaisen säännöllisen liiketoiminnan tuloksella. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • Tulorahoitus/investoinnit, % (Ei tilik. 1994 jälkeen)
  • Omavaraisuusaste, % saadaan jakamalla oma pääoma koko pääomalla. Omaan pääomaan on luettu taseen oma pääoma, varaukset, vähemmistön osuus, konsernireservi ja käyttöomaisuuden taseeseen kerrytetty poistoero. Koko pääoma saadaan lisäämällä taseen loppusummaan eläkesäätiön vastuuvajaus (ellei se ole taseen veloissa) ja vähentämällä ennakkomaksut ja toimitusluotot. Omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus yrityksen kirjanpidollisesta omaisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
  • Velat/liikevaihto, % (Ei tilik. 1995 jälkeen)
  • Korolliset velat/rahoitustulos (Ei tilik. 1995 jälkeen)
  • Vieraan pääoman keskimääräinen korko, % lasketaan jakamalla tuloslaskelman korkokulut korollisella vieraalla pääomalla. (Ei tilik. 1986 eikä 1997 jälkeen)
  • Gearing, yrityksen nettovelat / oma pääoma. (1995 alkaen)

KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT
Current ration ja quick ration tarkoituksena on osoittaa, kuinka turvatussa asemassa lyhyen vieraan pääoman sijoittajat ovat yrityksen toiminnan yllättäen loppuessa. Näiden tunnuslukujen kohdalla käytetään usein nyrkkisääntöä, jossa rahoitusomaisuuden pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin lyhytaikainen vieras pääoma, jolloin quick ration (acid test) pitäisi olla suurempi kuin 1. Rahoitus- ja vaihto-omaisuuden tulisi olla vastaavasti kaksi kertaa suurempi kuin lyhytaikainen vieras pääoma eli current ration tulisi olla vähintään 2.

  • Current ratio saadaan kaavasta: 
    	rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus
	----------------------------------
	       lyhytaikaiset velat
  • Quick ration kaava on: 
    	         rahoitusomaisuus
	-----------------------------------
	lyhytaikaiset velat - ennakkomaksut
  • Myyntisaamisten kiertoaika (päivinä): 
    	365 * myyntisaamiset
	--------------------
	    liikevaihto
  • Ostovelkojen kiertoaika (päivinä): 
    	  365 * ostovelat
	---------------------
	aine- ja tarvikeostot
  • Vaihto-omaisuuden kiertoaika (päivinä): 
         	 365 * vaihto-omaisuus
	------------------------
	liikevaihto - myyntikate
  • Käyttöpääoma kuvaa yrityksen juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan pääoman määrää. Se osoittaa liiketoiminnan rahoitustarpeen, joka on katettava korollisella vieraalla pääomalla tai omalla pääomalla. Käyttöpääoma lasketaan seuraavasti: 
    	myyntisaamiset
	+ vaihto-omaisuus
	+ vaihto-omaisuudesta suoritetut ennakot
	- ostovelat
	- saadut ennakot
	-----------------------------------------
	= käyttöpääoma
  • Nettokäyttöpääoma osoittaa, kuinka suuri osa rahoitus- ja vaihto- omaisuudesta rahoitetaan pitkäaikaisella vieraalla pääomalla ja omalla pääomalla. Nettokäyttöpääoma lasketaan kaavalla: 
    	rahoitusomaisuus
	+ vaihto-omaisuus
	- lyhytaikaiset velat (ilman seur. kauden lyhennyksiä)
	------------------------------------------------------
	= nettokäyttöpääoma

KRIISIN ENNAKOINTI

  • S&M kriisitunnusluku (0,0) on Sharman ja Mahajanin kehittämä tunnusluku konkurssin ennustamiseksi. S&M kriisitunnusluku on erottelufunktio, joka muodostuu kahdesta muusta tunnusluvusta. Ensimmäinen tunnusluku on pääoman tuottoprosentti ja toinen current ratio. Erottelufunktion arvo vuotta ennen konkurssia laskettuna on seuraava: z = -0.862 + 3.679 * (tunnusluku 1) + 0.380 * (tunnusluku 2). Jos tämän erottelufunktion arvo on negatiivinen, niin yritys luokitellaan konkurssiyritykseksi. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
  • Z-luku (-4.55) on Suomessa konkurssin ennustamiseen käytetty tunnusluku. Se koostuu kolmesta tunnusluvusta, joista ensimmäinen mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toinen tunnusluku mittaa yrityksen käyttämää enimmäislisäluottomäärää ja kolmas on velkaantumisaste. Kaikki tunnusluvut on laskettu suhteessa yrityksen taseen loppusummaan. Näiden yhdistetty tunnusluku (Z-luku) eli erottelufunktio lasketaan kaavasta: Z = 0.049 * (tunnusluku 1) + 0.021 * (tunnusluku 2) -0.048 * (tunnusluku 3). Jos kaavasta yritykselle saatu Z-arvo on pienempi kuin kriittinen erottelupistemäärä -4.55, se luokitellaan konkurssiyritykseksi. Nykyisen tulkinnan mukaan kriittinen Z-arvo olisi laskenut noin arvoon -6, koska rahoittajat sietävät yrityksiltä selvästi aiempaa suurempaa velkaantuneisuutta.
  • Tulorahoitus + rahoituskulut, kertoo paljonko yrityksen liiketoiminta tuottaa tuloa toiminnasta aiheutuneiden rahoituskulujen kattamiseen. (Ei tilik. 1994 jälkeen)

HENKILÖSTÖ

  • Henkilöstö on yrityksen tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä.
  • Henkilöstön muutos kertoo yrityksen keskimääräisen henkilöstön muutoksen edellisestä tilikaudesta. (Ei tilik. 1986)
  • Liikevaihto/hlö (tuhansina markkoina).
  • Jalostusarvo/hlö (tuhansina markkoina).
  • Nettotulos/hlö (tuhansina markkoina).
  • Henkilökulut/hlö (tuhansina markkoina).
  • (Henkilökulut/hlö)/kk (markkoina). (Ei tilik. 1997 jälkeen)
  • Resurssiluku, % (Mainosuutiset) yhdistää toisiinsa sekä raha- että henkisen pääoman ja arvioi yrityksen saavutuksia suhteessa siinä olevaan kokonaisresurssiin. Resurssiluku lasketaan kaavasta: (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen) 
    100 * (nettotulos + maksetut korot + muut rahoituskulut + maksetut palkat)
--------------------------------------------------------------------------
                           sijoitettu pääoma + W

    Kaavassa W on yrityksen nykyarvoon diskontattu palkkasumma. Henkilöstön laskennallinen arvo saadaan, kun palkkasumman arvioidaan kasvavan viisi prosenttia vuodessa neljänä seuraavana vuotena. Tämä tulevaisuuden palkkasumma diskontataan nykyarvoon 10 prosentin korolla, jolloin saadaan kaavan W. Diskontattu palkkasumma edustaa siis sitä pääomaa, joka yrityksellä on henkilöstössään.

ARVOSTELU (0-10 ASTEIKKO) (Tilik. 1993 alkaen 4-10)
Arvostelu asteikolla 0-10 kokoaa yhteen yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden keskeisimmät mittarit. Viimeinen muuttuja “edellisten painotettu yleisarvosana” on laskettu siten, että tilikauden sijoitetun pääoman tuotto, omavaraisuusaste ja current ratio on arvosteltu kukin erikseen asteikolla 0-10. Kolmesta arvosanasta lasketaan keskiarvo siten, että sijoitetun pääoman tuottoa, joka on kannattavuuden keskeisin tunnusluku, on painotettu kertoimella 2. Arvostelu on seuraavista tunnusluvuista:

  • Sijoitetun pääoman tuotto, % (Ei tilik. 1986)
  • Omavaraisuusaste, %
  • Current ratio
  • Edellisten painotettu yleisarvosana (Ei tilik. 1986)
  • Gearing, TE-arvosana (1998 alkaen)
  • Uusi TE-arvosana (1999 alkaen)

UUSIMMAT MUUTTUJAT:

  • Rahoituskulut/korolliset velat (1998 alkaen)
  • Nettovelat/liikevaihto (1998 alkaen)
  • Korkokulut (1998 alkaen)
  • Osinkotuottoprosentti (1999 alkaen)
  • Nettovelat (1999 alkaen)
  • Rahoitusvarat (1998 alkaen)
  • Nettotulos / Osake Tunnuslukua laskettaessa osakemääränä on oikaistu keskimääräinen osakemäärä. (1998 alkaen)
  • P/E-luku Laskettu jakamalla osakkeen viimeinen kaupantekokurssi nettotuloksella osaketta kohti. (1998 alkaen)
  • Osinkosuhde Laskettu kaavalla: 100 * (osinko/osake)/(nettotulos/osake). (1998 alkaen)
  • Kaupantekokurssi Tilikauden viimeinen pörssinoteeraus. (1998 alkaen)
  • Markkina-arvo Listatun yrityksen markkina-arvo.(1998 alkaen)
  • Omistajan vuotuinen tuottoprosentti Saadaan, kun tilikauden alun osakekurssiin suhteutetaan saatu osinko ja osakkeen arvonnousu tilikauden ajalta. (1998 alkaen)
  • TP-havaintojen lkm per yritys (1998 alkaen)
  • TP:n järjestysnumero per yritys (1998 alkaen)
  • Käänteinen TP:n järj.numero per yritys (1998 alkaen)